Our house, in the middle of our street.

Aikamme Moray streetillä lähenee loppuaan ja voin kertoa, että olen siihen erittäin tyytyväinen. Talohan on aivan ihana, huone on suht tilava ja meiltä löytyy oma kylppäri. Kun ensin muutimme tänne ainoita ongelmia olivat äänekkäät naapurit viereisessä huoneessa ja pesukoneen käyttö, se kun ei tietenkään ole aina vapaana kun pyykkiä pitäisi pestä. Nyt kuluneen kuukauden aikana ongelmat ja omituiset tilanteet ovat ryöpsähtäämällä lisääntyneet. Alakerta on avattu; siellä on keittiö/olkkari ja 3 huonetta. Tämän tapahduttua meitä on täällä aika reippaasti enemmän, kuin ennen ja käytössä on edelleen yksi keittiö sekä yksi pesukone. Jakaminen teettää toisinaan ongelmia, mutta niinhän se aina menee solukämpissä, Nyt kuitenkin vuokraemäntä tuntuu olevan sekoamisen partaalla, meidät on kahtena aamuna herätetty ja ilmoitettu että "meillä on nyt näyttö, mut ei tarvi nousta sängystä ylös tai mitään." Ai kiva. Tämän seurauksena kumpanakin aamuna 2 täysin tuntematonta tyyppiä on ilmestynyt huoneeseemme hieman hämmentyineinä katselemaan paikkoja ja mä olen piiloutunut peiton alle. Eikä siinää vielä kaikki, vuokraemäntä ei muutenkaan juuri piittää toisten yksityisyydestä vaan järjestää näyttöjä koska vaan asukkaille ilmoittamatta ja ottaa oikeuden omiin käsiinsä sitten vähän siivoskella toisten huoneita ja järjestellä tavaroita.
Sitten on vielä paljon henkilökohtaisia juttuja joita noilta muilta asukeilta vallan kuulee, mutta en nyt viitsi niitä tässä lähteä erittelemään, ymmärtänette kuitenkin tilanteen.
Jotenkin en ole yhtään yllättynyt, että täällä ei tällä hetkellä asu periaatteessa ketään samoja tyyppejä, kun sillon kolmisen kuukautta sitten.

Kaikenlaista...

Jätin blogin kirjoituksen kesken, kun siirryin alakertaan pelaamaan lautapelejä ja juomaan viiniä, nyt on siis ajatus ihan katki, mut palaan asiaan myöhemmin. Ehkä :D