Hennan aiti ja veli ovat nauttineet Australian lammosta ja tuulista, tulvista ja kosteudesta nyt jo 9paivan ajan. Sydneyssa kavimme kiertelemassa kiinalaista puutarhaa, sydney tornia ulkoa ja sisalla, elaintarhaa ja akvaariota. Nautimme myos paivan Bobin kanssa Blue Mountainilla syottaen kenguruja ja opetellen metsastamaan sorsia bumerangilla.
Jannitetty kovasti kokoajan miten noiden tulvien kanssa kay. Lentokoneessa matkalla Sydneysta Cairnssiin naimme monia alueita aivan tulvaveden peitossa. Lentokoneesta kasinkin paikkaa sen enempaa tuntematta tunnisti hyvin etta suuren osan jarvista ja joista joita naimme ei normaalisti ole olemassa tai sitten talojen asukkaat ovat kehittyneet kait hengittamaan vetten alla..
Cairnsissa tuli aikamoinen saunan kostea ja kuuma aalto vastaan kun poistuimme lentokoneesta. Itselle tunne oli tuttu Thaimaan reissuilta mutta kylla se aina tulee yllatyksena. Kylla oli ihmettelemista. Taksikuski piristi meita kertomalla jonkin nakoisesta tornado vaarasta O_o aivan. Noh mutta hyvin on menty eika ole turhan paljoa kuitenkaan sadellut. Huomenna siirrymme lahemmas tulva alueita olettaen, etta lentokoneita riittaa (luulisi kerran muualla maailmassa ei tunnuta lentavan enaa ollenkaan :D),Brisbaneen.
Sitten Tarina kenguruista;
Valkoinen mies saapui Australiaan. Nakivat tietysti paljon kenguruja seka paikallista vaestoa, aborginaaleja. Hetken siina ihmeteltyaan he kysyivat Aborginaalilta etta mika tuo on, osoittaen kengurua. Aborginaali katsoi hammentyneen oloisena valkoista miesta ja sanoi 'Kangaroo' ja lahti pois. Valkoinen mies maisteli sanaa mielessaan ja jatkoi Australian kiertelemista. Kului aikaa ennen kuin han kohtasi taas kenguruja seka aborginaaleja ja koska oli unohtanut han kysyi jalleen eraalta aborginaalilta mika tuon elaimen nimi on osoittaen kengurua ja aborginaali vastasi jalleen 'Kangaroo!!' ja lahti pois. Jalkeen pain on kaannetty Aborginaalien kielia ja miten ikina oikeasti olisikaan kirjoitettu Kan ga roo tjms se tarkoittaa 'en mina tieda'. Valkoinen mies ei koskaan huomioinut ettei kumpikaan aborginaali katsonut hanen osoittamaansa suuntaan vaan tuijotti miesta tarkoittaen etta 'Tanopaa! En mina puhu englantia!'
keskiviikko 29. joulukuuta 2010
maanantai 20. joulukuuta 2010
Our house, in the middle of our street.
Aikamme Moray streetillä lähenee loppuaan ja voin kertoa, että olen siihen erittäin tyytyväinen. Talohan on aivan ihana, huone on suht tilava ja meiltä löytyy oma kylppäri. Kun ensin muutimme tänne ainoita ongelmia olivat äänekkäät naapurit viereisessä huoneessa ja pesukoneen käyttö, se kun ei tietenkään ole aina vapaana kun pyykkiä pitäisi pestä. Nyt kuluneen kuukauden aikana ongelmat ja omituiset tilanteet ovat ryöpsähtäämällä lisääntyneet. Alakerta on avattu; siellä on keittiö/olkkari ja 3 huonetta. Tämän tapahduttua meitä on täällä aika reippaasti enemmän, kuin ennen ja käytössä on edelleen yksi keittiö sekä yksi pesukone. Jakaminen teettää toisinaan ongelmia, mutta niinhän se aina menee solukämpissä, Nyt kuitenkin vuokraemäntä tuntuu olevan sekoamisen partaalla, meidät on kahtena aamuna herätetty ja ilmoitettu että "meillä on nyt näyttö, mut ei tarvi nousta sängystä ylös tai mitään." Ai kiva. Tämän seurauksena kumpanakin aamuna 2 täysin tuntematonta tyyppiä on ilmestynyt huoneeseemme hieman hämmentyineinä katselemaan paikkoja ja mä olen piiloutunut peiton alle. Eikä siinää vielä kaikki, vuokraemäntä ei muutenkaan juuri piittää toisten yksityisyydestä vaan järjestää näyttöjä koska vaan asukkaille ilmoittamatta ja ottaa oikeuden omiin käsiinsä sitten vähän siivoskella toisten huoneita ja järjestellä tavaroita.
Sitten on vielä paljon henkilökohtaisia juttuja joita noilta muilta asukeilta vallan kuulee, mutta en nyt viitsi niitä tässä lähteä erittelemään, ymmärtänette kuitenkin tilanteen.
Jotenkin en ole yhtään yllättynyt, että täällä ei tällä hetkellä asu periaatteessa ketään samoja tyyppejä, kun sillon kolmisen kuukautta sitten.
Kaikenlaista...
Jätin blogin kirjoituksen kesken, kun siirryin alakertaan pelaamaan lautapelejä ja juomaan viiniä, nyt on siis ajatus ihan katki, mut palaan asiaan myöhemmin. Ehkä :D
Sitten on vielä paljon henkilökohtaisia juttuja joita noilta muilta asukeilta vallan kuulee, mutta en nyt viitsi niitä tässä lähteä erittelemään, ymmärtänette kuitenkin tilanteen.
Jotenkin en ole yhtään yllättynyt, että täällä ei tällä hetkellä asu periaatteessa ketään samoja tyyppejä, kun sillon kolmisen kuukautta sitten.
Kaikenlaista...
Jätin blogin kirjoituksen kesken, kun siirryin alakertaan pelaamaan lautapelejä ja juomaan viiniä, nyt on siis ajatus ihan katki, mut palaan asiaan myöhemmin. Ehkä :D
maanantai 13. joulukuuta 2010
Henna palailee jalleen ihmisten ilmoille!
No ainakin taman viikon aikana.
Pahoitteluni blogin hiljaiselosta. Olen seikkaillut viimeiset kolmeviikkoa Bundabergissa tomaatteja poimien aikalailla netittomassa ymparistossa.
Tehnyt koko taman ajan toita 5 tai 6paivaa viikossa ja keskimaarin reilu 10h paivia. Heti ensimmaisena tyopaivana paljastui etta kylla se jo Thaimaassa ensikerran koettu allerginen reagtio johtui siita namnam kirsikkatomaatista. Muutama sormi on nyt melkoisen tautisen nakoinen :D mutta hyvin sita pystyi kuitenkin toita tekemaan. Tyot lopetin eilen ja nyt on sitten viikko aikaa saada tomaattimommo pois ihosta seka etsia itseni takaisin Sydneyyn ottamaan Aiti ja Veli vastaan Kengurulandiaan :)
Tomaattifarmi oli ihan mukava paikka olla toissa. Tarkennettuna, tyo oli mukavaa vaikka selka siina sanookin toot melko pian ja ihmiset ovat aalioita. Kylla sita mielellaan tekee pitkaa paivaa vahan paahteessakin, mutta kun nama sanoivat valilla kesken tyopaivan etta nyt sitte viimenen vali ja sitte sen valin jalkeen *yksi vali kestaa noin 40min. tehtiin viela viisi rivia.. Ei jarin reilua. Palkoissa oli myos jotain haikkia, mutta itse saastyin niilta selvittelyilta. Ja kylla muutkin kaikki rahansa saivat.. sitten pariviikkoa myohemmin. Ja hyvat rahat tulikin! En ois uskonut tomaatteja poimien voivan saada 70-120euroa (verojen jalkeen) paivassa :D Ja kun toita oli lopulta 6paivaa viikossa ja 12h paivia ni ei voi valittaa.
Yritin laittaa viela kuvia tuolta mutta siihen ei tamakaan netti antanut myoten. Noh, facebookista loytyy. :)
Pahoitteluni blogin hiljaiselosta. Olen seikkaillut viimeiset kolmeviikkoa Bundabergissa tomaatteja poimien aikalailla netittomassa ymparistossa.
Tehnyt koko taman ajan toita 5 tai 6paivaa viikossa ja keskimaarin reilu 10h paivia. Heti ensimmaisena tyopaivana paljastui etta kylla se jo Thaimaassa ensikerran koettu allerginen reagtio johtui siita namnam kirsikkatomaatista. Muutama sormi on nyt melkoisen tautisen nakoinen :D mutta hyvin sita pystyi kuitenkin toita tekemaan. Tyot lopetin eilen ja nyt on sitten viikko aikaa saada tomaattimommo pois ihosta seka etsia itseni takaisin Sydneyyn ottamaan Aiti ja Veli vastaan Kengurulandiaan :)
Tomaattifarmi oli ihan mukava paikka olla toissa. Tarkennettuna, tyo oli mukavaa vaikka selka siina sanookin toot melko pian ja ihmiset ovat aalioita. Kylla sita mielellaan tekee pitkaa paivaa vahan paahteessakin, mutta kun nama sanoivat valilla kesken tyopaivan etta nyt sitte viimenen vali ja sitte sen valin jalkeen *yksi vali kestaa noin 40min. tehtiin viela viisi rivia.. Ei jarin reilua. Palkoissa oli myos jotain haikkia, mutta itse saastyin niilta selvittelyilta. Ja kylla muutkin kaikki rahansa saivat.. sitten pariviikkoa myohemmin. Ja hyvat rahat tulikin! En ois uskonut tomaatteja poimien voivan saada 70-120euroa (verojen jalkeen) paivassa :D Ja kun toita oli lopulta 6paivaa viikossa ja 12h paivia ni ei voi valittaa.
Yritin laittaa viela kuvia tuolta mutta siihen ei tamakaan netti antanut myoten. Noh, facebookista loytyy. :)
sunnuntai 12. joulukuuta 2010
Ole´!
Ette ikän arvaa misä mä olin eilen! Tätädäää....rumpujen pärinä.....futismatsissa! JEP! Minä ihan itse kaikista maailman ihmisistä. Tästä on myös todistusaineistoa, koska tiesin ettette kuitenkaan muuten usko, niin siitäs saitte! Ja "meijän joukkue", eli siis joukkue jota meidän käskettiin kannustaa, voitti! Jump for Melbourne Victory, OLE´ OLE`!
Adrianin toimesta meillä oli myös huutokilpailu, mun ja Kallen piti vuorotellen huutaa täysillä suomeksi loukkauksia ja voittaja valittiin äänestyksellä (meitä oli noin 14), meitsi tietysti voitti koko kisan. Jos katsomossa oli suomalaisia kuuloetäisyydellä heillä oli varmasti hauskaa, mun litania on aika painokelvoton joten en sitä tähän kirjoita, voitte kuitenkin kuvitella sen päässänne. Onneksi kukaan ei tajunnut kuvata sitä :D



Tänään Federation squarella järjestettiin "fair trade" tapahtuma, oltiin Suzannen (kämppis) kanssa katsomassa tyyppiä, joka on "latteart" mestari, pistän tähän linkin miehen sivuille, aika uskomatonta mitä kaikkea voi kahvin päälle taiteilla!
Oon nyt niin innoissani, kun saan taas kuvia lisättyä, et pistän vielä pari tähän alas.

Adrianin toimesta meillä oli myös huutokilpailu, mun ja Kallen piti vuorotellen huutaa täysillä suomeksi loukkauksia ja voittaja valittiin äänestyksellä (meitä oli noin 14), meitsi tietysti voitti koko kisan. Jos katsomossa oli suomalaisia kuuloetäisyydellä heillä oli varmasti hauskaa, mun litania on aika painokelvoton joten en sitä tähän kirjoita, voitte kuitenkin kuvitella sen päässänne. Onneksi kukaan ei tajunnut kuvata sitä :D
Tänään Federation squarella järjestettiin "fair trade" tapahtuma, oltiin Suzannen (kämppis) kanssa katsomassa tyyppiä, joka on "latteart" mestari, pistän tähän linkin miehen sivuille, aika uskomatonta mitä kaikkea voi kahvin päälle taiteilla!
Oon nyt niin innoissani, kun saan taas kuvia lisättyä, et pistän vielä pari tähän alas.
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
Toimii, oikein hienossssti!
maanantai 6. joulukuuta 2010
Maccabello maccabueno paista pizza italiano!
Moikka moi kaiffarit!
Mites teidän joulukuu etenee? Joko on lahjat ostettu ja piparit paistettu? Mä haluaisin joulutorttuja, mut täällä ei moisia ole näkynyt :/
Joulua kyllä pukkaa sisään ovista ja ikkuinoista, keskusta on koristeltu ja jokaisessa kaupassa joululaulut raikaa, ehdinköhän kyllästyä ennen the päivää...
Hennasta ei ole näköjään ollut blogin kirjoittelijaksi, mutta hengissä kyllä on vahvasti vieläkin, vaikkakin tomaatti allergikkona moisia pakkaamassa. Fiksu tyttö :)
Männä viikonloppu oli aika uuvuttava, perjantaina oli Gloria Jeansillä päivän töissä ja lauantai yön kaupungin suurimmassa yökerhossa baarimikkona, sitten taas sunnuntai aamuna GJssä ysistä neljään. Tänään nukuin pitkään.
Hiukan meni la-su yönä sanat sekasin, kun asiakas tilasi pullon smirfnoff iceä ja meillä oli myytävänä vaan tölkkejä niin tokasin siihen sitten että "Sorry we only have tölks." Oho...
Tämän illan ohjelmassa on comedy night Spleen barissa keskustassa ja pizzantekoa kotosalla. Toi komedia meininki on ilmanen, joten se sopii hienosti budjettiin. Onneksi muutetaan kohta ilmaseen asumukseen, ni saa ehkä vähän visojaki maksettua pois. Hehheh..
Siellä sataa lunta ja täällä vettä, houhouhou.
Mites teidän joulukuu etenee? Joko on lahjat ostettu ja piparit paistettu? Mä haluaisin joulutorttuja, mut täällä ei moisia ole näkynyt :/
Joulua kyllä pukkaa sisään ovista ja ikkuinoista, keskusta on koristeltu ja jokaisessa kaupassa joululaulut raikaa, ehdinköhän kyllästyä ennen the päivää...
Hennasta ei ole näköjään ollut blogin kirjoittelijaksi, mutta hengissä kyllä on vahvasti vieläkin, vaikkakin tomaatti allergikkona moisia pakkaamassa. Fiksu tyttö :)
Männä viikonloppu oli aika uuvuttava, perjantaina oli Gloria Jeansillä päivän töissä ja lauantai yön kaupungin suurimmassa yökerhossa baarimikkona, sitten taas sunnuntai aamuna GJssä ysistä neljään. Tänään nukuin pitkään.
Hiukan meni la-su yönä sanat sekasin, kun asiakas tilasi pullon smirfnoff iceä ja meillä oli myytävänä vaan tölkkejä niin tokasin siihen sitten että "Sorry we only have tölks." Oho...
Tämän illan ohjelmassa on comedy night Spleen barissa keskustassa ja pizzantekoa kotosalla. Toi komedia meininki on ilmanen, joten se sopii hienosti budjettiin. Onneksi muutetaan kohta ilmaseen asumukseen, ni saa ehkä vähän visojaki maksettua pois. Hehheh..
Siellä sataa lunta ja täällä vettä, houhouhou.
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Flat white
En muista kuinka paljon, jos ollenkaan, olen tänne kirjoittanut paikallisesta kahvila kulttuurista, joten tässä teille maistiaisia.
Ehkä ensimmäinen suurin yllätys itselleni oli ettei täältä tosiaan saa tavallista kahvia mistään, aikamoinen takaisku suomalaiselle, ettenkö jopa sanoisi. Asiaan kuitenkin totuteltuani voin jo siitä jotakin raapustaa. Kupillisen normi kahvia kun aamuisin saan toistaiseksi keiteltyä kotona. Matkaan lähtiessäni luulin tietäväni kahvista jotain, mutta voi kuinka väärässä olinkaan. Nyttemmin kun olen työskennelyt jo parissa kahvilassa ja hiukan jotain oppinut on mielenkiinto erikoiskahveja kohtaan heräillyt. Nykyään osaan kertoa miten eroavat toisistaan esimerkiksi flat white ja cafe latte, kumpiinkin kuitenkin tulee samat ainesosat samassa järjestyksessä; ensiksi mainitussa on vaan joko ihan vähän tai ei ollenkaan maitovaahtoa päällä. Cappucinoon tulee myös samat aineet (espresso, höyrytetty maito) mutta päälle ripotellaan "kaakao jauhetta", joissain paikoissa sitä laitetaan myös pohjalle. Kahvien eroista voisin kirjoittaa vielä paljon paljon lisääkin, mutta ketään tuskin kiinnostaa. Hintaahan iltapäiväkaffelle tulee aika lailla enemmän, noin 3,50d, mutta ei se mikään ihme ole, kun katteella sitten kustannetaan baristat, koneet ja kunnon kahvipavut (jotka eivät muuten ole papuja alunperin ollenkaan, vaan kirsinkankiviä), niin ja tietysti liiketilat yms.
Onnekseni pääsin Gloria Jean´sin palkkalistoille, kyseisessä paikassa kun kahvien tekeminen opetetaan ihan aslusta alkaen, tuo koulutus ei ole tosin vielä itselle alkanut.

Toimistoissa työskentelevät ihmiset käyttävät yhteensä yli tunnin työpäivästään istuskelemassa siellä parhaaksi katsomassaan kahvilassa, monet naamat tulevat siis työntekijöille jo alkuun tutuksi, ja valinnanvaraahan toimistorotille riittäisi, täällä kun noita kahviloita löytyy ihan jokaisesta kadunkulmasta. Noista kanttiksista pidetään sitten kynsin ja hampain kiinni.
"Melburnians are famous for their passion for good coffee."
Tuollainen lause osui silmään jollain nettisivulla, totta joka sana.
Lisäys; nuo kahvit ja erot ovat siis mun käsityksiä, joten älkää ottako niitä ihan tiukkoina faktoina.
Ehkä ensimmäinen suurin yllätys itselleni oli ettei täältä tosiaan saa tavallista kahvia mistään, aikamoinen takaisku suomalaiselle, ettenkö jopa sanoisi. Asiaan kuitenkin totuteltuani voin jo siitä jotakin raapustaa. Kupillisen normi kahvia kun aamuisin saan toistaiseksi keiteltyä kotona. Matkaan lähtiessäni luulin tietäväni kahvista jotain, mutta voi kuinka väärässä olinkaan. Nyttemmin kun olen työskennelyt jo parissa kahvilassa ja hiukan jotain oppinut on mielenkiinto erikoiskahveja kohtaan heräillyt. Nykyään osaan kertoa miten eroavat toisistaan esimerkiksi flat white ja cafe latte, kumpiinkin kuitenkin tulee samat ainesosat samassa järjestyksessä; ensiksi mainitussa on vaan joko ihan vähän tai ei ollenkaan maitovaahtoa päällä. Cappucinoon tulee myös samat aineet (espresso, höyrytetty maito) mutta päälle ripotellaan "kaakao jauhetta", joissain paikoissa sitä laitetaan myös pohjalle. Kahvien eroista voisin kirjoittaa vielä paljon paljon lisääkin, mutta ketään tuskin kiinnostaa. Hintaahan iltapäiväkaffelle tulee aika lailla enemmän, noin 3,50d, mutta ei se mikään ihme ole, kun katteella sitten kustannetaan baristat, koneet ja kunnon kahvipavut (jotka eivät muuten ole papuja alunperin ollenkaan, vaan kirsinkankiviä), niin ja tietysti liiketilat yms.
Onnekseni pääsin Gloria Jean´sin palkkalistoille, kyseisessä paikassa kun kahvien tekeminen opetetaan ihan aslusta alkaen, tuo koulutus ei ole tosin vielä itselle alkanut.

Toimistoissa työskentelevät ihmiset käyttävät yhteensä yli tunnin työpäivästään istuskelemassa siellä parhaaksi katsomassaan kahvilassa, monet naamat tulevat siis työntekijöille jo alkuun tutuksi, ja valinnanvaraahan toimistorotille riittäisi, täällä kun noita kahviloita löytyy ihan jokaisesta kadunkulmasta. Noista kanttiksista pidetään sitten kynsin ja hampain kiinni.
"Melburnians are famous for their passion for good coffee."
Tuollainen lause osui silmään jollain nettisivulla, totta joka sana.
Lisäys; nuo kahvit ja erot ovat siis mun käsityksiä, joten älkää ottako niitä ihan tiukkoina faktoina.
maanantai 22. marraskuuta 2010
Marraskuu...


Ainakin +30 lämmintä, mahdollisesti enemmänkin. Makoilen viltillä Albert Parkissa järven rannalla, katselen mustia joutsenina ja päässä soi jokseenkin ironisesti Marraskuu.
Näin siis kulutan aikaa, kun Kalle on töissä. Mutta miksi, oi miksi unohdin pleksit Adrianin luokse lauantaina?
Mietiskelin, että mitä tekisin, jos olisin Suomessa. Varmaankin stressaisin joululahjoista ja joulun vietosta ylipäätään. Nyt on kuitenkin eri meininki, ostetaan pieni kinkku, katotaan joku joulu leffa )saiturin joulu?) ja mennään varmaankin pubiin. Tonttulakit päässä. Että houhouhou vaan teillekkin.
Kaksi isoa tirppaa jahtaa toisiian juosten, koomisen näköistä.
Kuvien lisääminen koneelta on vieläkin kinkkistä, joten käytän Googlen kuvahakua :)
sunnuntai 21. marraskuuta 2010
Bundaberg
Ehdin Bundabergin junaan vaikka sita hieman aamulla epailinkin. Onnekseni olin lahtenyt 1,15h etuajassa 2km taipaleelleni itseni tuntien meinaan puolen valin jalkeen alkoivat nuo kantamukset tuntumaan melko ylivoimaisilta.
Nyt kuitenkin taalla! Tavannut 3 suomalaistyttoa, yksi jo Suomesta tuttu Alisa. Tosiaan olin Bundabergissa neljan aikoihin iltapaivasta, kuuden aikaan mulla oli jo tyopaikka :) Tyot alkavat huomenna kirsikkatomaattifarmilla ja lahto ois viidelta aamulla O_o Mitenkohan sita osaa herata aamulla/tyoskennella sen 10h kun tassa lomaillut vain pari kuukautta:D No johan se oli aikakin.
Nyt kaiken reissaamisen ja jannittamisen ja intoilun jalkeen on kuitenkin sen verran kova nalka etta pare menna pizzalle :)
Henna kuittaa! Tuitui!
Nyt kuitenkin taalla! Tavannut 3 suomalaistyttoa, yksi jo Suomesta tuttu Alisa. Tosiaan olin Bundabergissa neljan aikoihin iltapaivasta, kuuden aikaan mulla oli jo tyopaikka :) Tyot alkavat huomenna kirsikkatomaattifarmilla ja lahto ois viidelta aamulla O_o Mitenkohan sita osaa herata aamulla/tyoskennella sen 10h kun tassa lomaillut vain pari kuukautta:D No johan se oli aikakin.
Nyt kaiken reissaamisen ja jannittamisen ja intoilun jalkeen on kuitenkin sen verran kova nalka etta pare menna pizzalle :)
Henna kuittaa! Tuitui!
Why? - Well... Why not?
Paljon kaikennakoista jannittavaa tapahtunut Hennan reissussa viimeaikoina. Valilla vahan turhankin kanssa.
Sydneyssa vietin muutaman hassun paivan. Opetin ranskalaisille englantia ja kavin jo vanhan tutun Aafken kanssa jaatelolla satamassa. Siina se sitten oikeastaan olikin. Jaa niin ja onnistuin tietysti viela eksymaan kaupunkiinkin. Tien kysyminen Sydneyssa kestaa about 13min. Ei omaa laiskuuttaan vain muodollisuuksiin toki kuuluu ensin puhua pikaisesti siita etta on 1. working holiday viisumilla taalla 2. mista on kotoisin 3. missa on kaynyt 4. mita tykkaa nykyisesta kaupungista seka tietysti mihin ajatteli matkustaa seuraavaksi. Valikommentit vaihtelevat kysyjasta riippuen sitten aksentista hiusvariin.
Jatkoin Melbournessa tapaamani Timin kanssa matkaa kohti Blue Mountainia. Todella kaunis alue ja totta tosiaan, kylla ne nayttaa sinisilta! Vahan ehka eksyttiin radalta ja tuli sitten kierrettya kaikista vaihtoehdoista se kaikkein pisin. En tieda tuskin kamalan montaa kilometria, mutta jarkyttava maara rappusia ja 5tuntia tuli kulutettua! Luulisi mun jo oppineen Thaimaan ensimmaiselta reissulta ettei nuo rappuset ole mua varten. Ja thaimaan rappusilla tuli sentaan kulutettua vain parituntia yhteensa.. Upeat nakymat ja onnellinen olin lenkin jalkeen - varsinkin nahdessani vihdoin edessani kauan kaivatun kahvilan vuoren paalla (enaa vain kahdenkymmenen minuutin kavelymatkan paassa autostamme). Aussien loistavasta huumorintajusta kertoo eraan vanhemman kolmikon kommentti kun ramahdin kahvilan penkille ja join pullon kylmaa vetta melkoisen ripeasti 'Well you look nice and cold there!' Hah :D
Seuraavana yona tuli sitten sita jannitysta ihan mun puolesta vaikka loppureissuksi. Ajoin ihan jarkyttavan kamalaa tieta pitkin n. kahdeksan kymmenta kilometria! Mutkainen yhdella kaistalla, pimea etta joutui kayttamaan pitkia valoja, mutta mutkien takia nakyvyys oli silti lahella nollaa, hiekka pintainen ja vastaan saattoi tulla rekkoja. Tapoin varmasti matkalla kolme sammakkoa ja kaksi kaarmetta.. Koira sentaan pysyi onneksi tien sivussa. Oletin etta illan jannitys olisi ollut siina sitten jo, mutta mulla on kylla niin kieroutunut onni ettei se kait mua noin helpolla olisi voinut paastaa.
Oltiin leiriydytty eraan huoltoaseman takapihalle jonne teltan sai pystyttaa vaikka enemman ohikulku paikka olikin. Hymyilin laittautuessamme unten maille kun naapureinamme oli varmaan kymmenisen kengurua. Yolla en kuitenkaan herannyt kengurun aaniin vaan kalkkarokaarmeen. Oli siina sitten pohtimista etta pitaisiko teltasta yrittaa ulos kun ei nahnyt missa kaveri oli vaiko pysya teltassa jossa ei ollut ovessa vetoketjua. Huh! Ei tullut kamalasti enaa nukuttua. Eika tule enaa vastaisuudessa siina teltassakaan :D
Nyt sitten seikkaillut hetkisen Brisbanessa yksikseni ja huomenna lahden Bundabergiin! Brisbanesta hirmu hyvat fiilikset heti silla ensimmainen paikallinen hostellin ulkopuolella tarjosi mulle jo tyopaikkaa :D Valitettavasti ajankohta ei oikein sopinut, mutta saatan joulun jalkeen kaydakin juttelemassa myyjan kanssa uudelleen. Mika ettei, tultiin loistavasti juttuun!
Huomenna kuitenkin raahustan junaasemalle ja yritan eksya itseni Bundabergin junaan. Junassa pitaisi kuluttaa aikaa 3,5h ja maksaa itseni kipeaksi siita, snif. Noh, siella pitaisi tyopaikkoja olla joten toivottavasti jotain jaisi kateenkin reissun jalkeen. Kaupungissa sitten yovynkin samassa hostellissa, samassa huoneessa Suomesta tutun opiskelijayhdistyskaverin kanssa :) Hassua nahda toisella puolella maailmaa kun tuskin koskaan nahtiin Suomessakaan :D
Taas mennaan siis! Nyt menen nukkumaan ja jos yhtaan tunnen itseani niin nakemaan unta siita miten nukun pommiin ja myohastyn junasta. Oita!
Sydneyssa vietin muutaman hassun paivan. Opetin ranskalaisille englantia ja kavin jo vanhan tutun Aafken kanssa jaatelolla satamassa. Siina se sitten oikeastaan olikin. Jaa niin ja onnistuin tietysti viela eksymaan kaupunkiinkin. Tien kysyminen Sydneyssa kestaa about 13min. Ei omaa laiskuuttaan vain muodollisuuksiin toki kuuluu ensin puhua pikaisesti siita etta on 1. working holiday viisumilla taalla 2. mista on kotoisin 3. missa on kaynyt 4. mita tykkaa nykyisesta kaupungista seka tietysti mihin ajatteli matkustaa seuraavaksi. Valikommentit vaihtelevat kysyjasta riippuen sitten aksentista hiusvariin.
Jatkoin Melbournessa tapaamani Timin kanssa matkaa kohti Blue Mountainia. Todella kaunis alue ja totta tosiaan, kylla ne nayttaa sinisilta! Vahan ehka eksyttiin radalta ja tuli sitten kierrettya kaikista vaihtoehdoista se kaikkein pisin. En tieda tuskin kamalan montaa kilometria, mutta jarkyttava maara rappusia ja 5tuntia tuli kulutettua! Luulisi mun jo oppineen Thaimaan ensimmaiselta reissulta ettei nuo rappuset ole mua varten. Ja thaimaan rappusilla tuli sentaan kulutettua vain parituntia yhteensa.. Upeat nakymat ja onnellinen olin lenkin jalkeen - varsinkin nahdessani vihdoin edessani kauan kaivatun kahvilan vuoren paalla (enaa vain kahdenkymmenen minuutin kavelymatkan paassa autostamme). Aussien loistavasta huumorintajusta kertoo eraan vanhemman kolmikon kommentti kun ramahdin kahvilan penkille ja join pullon kylmaa vetta melkoisen ripeasti 'Well you look nice and cold there!' Hah :D
Seuraavana yona tuli sitten sita jannitysta ihan mun puolesta vaikka loppureissuksi. Ajoin ihan jarkyttavan kamalaa tieta pitkin n. kahdeksan kymmenta kilometria! Mutkainen yhdella kaistalla, pimea etta joutui kayttamaan pitkia valoja, mutta mutkien takia nakyvyys oli silti lahella nollaa, hiekka pintainen ja vastaan saattoi tulla rekkoja. Tapoin varmasti matkalla kolme sammakkoa ja kaksi kaarmetta.. Koira sentaan pysyi onneksi tien sivussa. Oletin etta illan jannitys olisi ollut siina sitten jo, mutta mulla on kylla niin kieroutunut onni ettei se kait mua noin helpolla olisi voinut paastaa.
Oltiin leiriydytty eraan huoltoaseman takapihalle jonne teltan sai pystyttaa vaikka enemman ohikulku paikka olikin. Hymyilin laittautuessamme unten maille kun naapureinamme oli varmaan kymmenisen kengurua. Yolla en kuitenkaan herannyt kengurun aaniin vaan kalkkarokaarmeen. Oli siina sitten pohtimista etta pitaisiko teltasta yrittaa ulos kun ei nahnyt missa kaveri oli vaiko pysya teltassa jossa ei ollut ovessa vetoketjua. Huh! Ei tullut kamalasti enaa nukuttua. Eika tule enaa vastaisuudessa siina teltassakaan :D
Nyt sitten seikkaillut hetkisen Brisbanessa yksikseni ja huomenna lahden Bundabergiin! Brisbanesta hirmu hyvat fiilikset heti silla ensimmainen paikallinen hostellin ulkopuolella tarjosi mulle jo tyopaikkaa :D Valitettavasti ajankohta ei oikein sopinut, mutta saatan joulun jalkeen kaydakin juttelemassa myyjan kanssa uudelleen. Mika ettei, tultiin loistavasti juttuun!
Huomenna kuitenkin raahustan junaasemalle ja yritan eksya itseni Bundabergin junaan. Junassa pitaisi kuluttaa aikaa 3,5h ja maksaa itseni kipeaksi siita, snif. Noh, siella pitaisi tyopaikkoja olla joten toivottavasti jotain jaisi kateenkin reissun jalkeen. Kaupungissa sitten yovynkin samassa hostellissa, samassa huoneessa Suomesta tutun opiskelijayhdistyskaverin kanssa :) Hassua nahda toisella puolella maailmaa kun tuskin koskaan nahtiin Suomessakaan :D
Taas mennaan siis! Nyt menen nukkumaan ja jos yhtaan tunnen itseani niin nakemaan unta siita miten nukun pommiin ja myohastyn junasta. Oita!
tiistai 16. marraskuuta 2010
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
Jingle bells




Oltiin eilen katsomassa jouluparaatia, siellä oli kyllä ihan jokaiselle jotakin, mut mun lempparit oli kyl Elmo ja sit hirmusen komiat jenkkiautot.
Paraatin jälkeen käväistiin lounalla (ja kannulla...) Jointissa, josta sitten jatkettiin matkaa Young & Jackson nimiseen pubiin Finns in Melbourne tapaamiseen. Pubi itsessään on jo nähtävyys, on seissyt paikallaan 1800 luvusta asti ainakin, ja seiniltä löytyy monenmoista taulua ja kuvaa, mm. Chloe, joka oltiin aikoinaan poistaa seinältä, koska herätti paljon hälyä hän. Ymmärtänette miksi, kun liitän kuvan tähän.
Suomalaisten tapaaminen oli kyllä hassu juttu. Omituista "sosialisoida" suomeksi pitkästä aikaa tuntemattomien kanssa. Ja aivan ihanaa, kun kaikki oli yhtä kalpeita kun minä!
Nyt kuvia kehiin...
lauantai 13. marraskuuta 2010
Roadtrip! Ja uutta jo pukkaa :)
Melbourne jai taa kaikkine ihanine ihmisineen, mutta kylla tassa kerkee taas. Johan tahan on tottunu tanavuonna etta Reetan kanssa nahdaan n.3kk valein, kuukaus tai maksimi 2 ollaan yhdessa ku paa harteilla ja sitte jompikumpi lahtee taas :D Kylla me kaks koohoa toisemme aina loydetaan.
Lahdin kohti tuntematonta, tuntemattomassa seurassa, tuntemattomalla aikataululla ja opin sen olevan minulle paras vaihtoehto.
Saksalainen Tim (joka ei ollut ollenkaan limainen, karvainen, keski-ikainen tai hampaaton kuten ensimielikuvissani) oli mita parasta matkaseuraa! Poikkeuksena ainoastaan eras paivallinen jonka vietimme sopivasti vastaanosuneella parkkipaikalla tuhansien hyttysien kanssa meilla oli aivan loistava reissu.
Kaytiin Melbournesta vajaa kahdentunnin ajomatkan paassa etelaan pain sijaitsevassa Phillip Islandilla katsomassa niin koaloita, wollabeja, hirmuisen isoja hevosia kuin niita kauan kaivattuja kenguruja. Ilta kruunattiin viela seuraamalla lahes 2000 maailmaan pienimpaan pingviinilajiin kuuluvien veikkosten taivalta meresta takaisin kotikoloihinsa. Tama PenguinParade=PingviiniParaati tapahtuu joka ilta lahes kellon tarkkuudella heti auringon laskettua. Minun mielestani nayttivat kauempaa katsottuna aivan kavelevilta sarjilta..
Seuraavana paivana kavimme viela Wildlifeparkissa yovyttyamme ensin kuin hylatylla leirintaalueella josta tuli kumpaisenkin herattya monta kertaa pitkin yota milloin jaatavaan kylmyyteen (teltassa kun oltiin) tai lintujen niin kutsuttuun laulamiseen. Paiva oli kuitenkin lammin ja linnut varsin suloisia Wildlifeparkin ylittaessa taysin odotuksemme. Pienesta olen onnellinen tiedan sen, mutta oli ihana paijata kenguruja ^^ Sydameni menetin kuitenkin en kengurue niin ihania kuin olivatkin vaan papukaijalle!
Heloou birdie, aren’t you a cute one! “Helou!” O_o …helou? “helou!” hahahha, Tim this bird answers me! Hahahah “Hahahhahhaha” O_O hahah ”hahah” hahahha ”hahahahhaha” ^^ “helou!”

Tuli siis juteltua linnun kanssa enemmankin.. Taman jalkeen lahdimme kuitenkin jo kohti Sydneyta vihdoin ja mina lupauduin ajamaan! Tuli ajettua Melbournen keskustassa, pikkuteilla ja valtateilla seka viimeiseksi Sydneynkin keskustassa, joka tosin keskiyolla oli melkoisen helppo ajettava kun ei juuri autoja ollut vaistettavaksi. Piti vaihtaa puolessa valin kuskia, mutta valitettavasti Timin piilareissa oli jotain haikkaa ja totesin etta parempi vain jos on kokemattomampi kuski kuin sokea kuski. Onneksi tykkaan kylla ajaa autolla! Rajani loysin myos talla reissulla.. se on siina 900km kohdilla ;P
Nyt siis Sydneyssa viela yksi yo ja sitten jatkan ei enaa niin tuntemattomassa seurassa Timin kanssa matkaa Brisbaneen farmitoiden perassa :)
Henna kiittaa ja kuittaa.
Lahdin kohti tuntematonta, tuntemattomassa seurassa, tuntemattomalla aikataululla ja opin sen olevan minulle paras vaihtoehto.
Saksalainen Tim (joka ei ollut ollenkaan limainen, karvainen, keski-ikainen tai hampaaton kuten ensimielikuvissani) oli mita parasta matkaseuraa! Poikkeuksena ainoastaan eras paivallinen jonka vietimme sopivasti vastaanosuneella parkkipaikalla tuhansien hyttysien kanssa meilla oli aivan loistava reissu.
Kaytiin Melbournesta vajaa kahdentunnin ajomatkan paassa etelaan pain sijaitsevassa Phillip Islandilla katsomassa niin koaloita, wollabeja, hirmuisen isoja hevosia kuin niita kauan kaivattuja kenguruja. Ilta kruunattiin viela seuraamalla lahes 2000 maailmaan pienimpaan pingviinilajiin kuuluvien veikkosten taivalta meresta takaisin kotikoloihinsa. Tama PenguinParade=PingviiniParaati tapahtuu joka ilta lahes kellon tarkkuudella heti auringon laskettua. Minun mielestani nayttivat kauempaa katsottuna aivan kavelevilta sarjilta..
Seuraavana paivana kavimme viela Wildlifeparkissa yovyttyamme ensin kuin hylatylla leirintaalueella josta tuli kumpaisenkin herattya monta kertaa pitkin yota milloin jaatavaan kylmyyteen (teltassa kun oltiin) tai lintujen niin kutsuttuun laulamiseen. Paiva oli kuitenkin lammin ja linnut varsin suloisia Wildlifeparkin ylittaessa taysin odotuksemme. Pienesta olen onnellinen tiedan sen, mutta oli ihana paijata kenguruja ^^ Sydameni menetin kuitenkin en kengurue niin ihania kuin olivatkin vaan papukaijalle!
Heloou birdie, aren’t you a cute one! “Helou!” O_o …helou? “helou!” hahahha, Tim this bird answers me! Hahahah “Hahahhahhaha” O_O hahah ”hahah” hahahha ”hahahahhaha” ^^ “helou!”
Tuli siis juteltua linnun kanssa enemmankin.. Taman jalkeen lahdimme kuitenkin jo kohti Sydneyta vihdoin ja mina lupauduin ajamaan! Tuli ajettua Melbournen keskustassa, pikkuteilla ja valtateilla seka viimeiseksi Sydneynkin keskustassa, joka tosin keskiyolla oli melkoisen helppo ajettava kun ei juuri autoja ollut vaistettavaksi. Piti vaihtaa puolessa valin kuskia, mutta valitettavasti Timin piilareissa oli jotain haikkaa ja totesin etta parempi vain jos on kokemattomampi kuski kuin sokea kuski. Onneksi tykkaan kylla ajaa autolla! Rajani loysin myos talla reissulla.. se on siina 900km kohdilla ;P
Nyt siis Sydneyssa viela yksi yo ja sitten jatkan ei enaa niin tuntemattomassa seurassa Timin kanssa matkaa Brisbaneen farmitoiden perassa :)
Henna kiittaa ja kuittaa.
keskiviikko 10. marraskuuta 2010
Little did she know...
Se on Reeta ku tääl lankoil pelaa taas!
Kone on ollu rikki, ja tälläkin hetkellä tähän on kytketty erillinen "jenkki näppis", josta siis löytyy ääkköset, mutta hiukan eri nappuloiden alta, interesting...
Ollaan tää päivä turisteiltu Kallen kanssa, käytiin tutustumassa pal mainostettuun st. Kildaan vähän paremmin ja pyörittiin muutenkin koko päivä kaupungilla. Siinä kohtaa viettelin vapaapäivää, mutta äsken sain puhelun, ettei oikeestaan tarvi enää tulla töihin ollenkaan. Enpä oikeastaan voi edes ketään syyttää, kun ei oo tarpeeks asiakkaita, ni ei oo tarpeeks asiakkaita. Ja kun meitsi kert oli se uusin tulokas, ni tietystikkin mut oli loogisinta pistää pihalle. No elämä on.
Huomenna on kuitenkin työhaastattelu toiseen paikkaan, toivottavasti menee hyvin.
Latailen toisena päivänä väähäsen taas kuvia tänne, nyt ei jaksa ku pitää kattoa Housea ja mennä kohta nukkumaanki. Jos olisin tyypillinen Suomalainen ni lähtisin kyllä baariin.
Hei sitten!
Kone on ollu rikki, ja tälläkin hetkellä tähän on kytketty erillinen "jenkki näppis", josta siis löytyy ääkköset, mutta hiukan eri nappuloiden alta, interesting...
Ollaan tää päivä turisteiltu Kallen kanssa, käytiin tutustumassa pal mainostettuun st. Kildaan vähän paremmin ja pyörittiin muutenkin koko päivä kaupungilla. Siinä kohtaa viettelin vapaapäivää, mutta äsken sain puhelun, ettei oikeestaan tarvi enää tulla töihin ollenkaan. Enpä oikeastaan voi edes ketään syyttää, kun ei oo tarpeeks asiakkaita, ni ei oo tarpeeks asiakkaita. Ja kun meitsi kert oli se uusin tulokas, ni tietystikkin mut oli loogisinta pistää pihalle. No elämä on.
Huomenna on kuitenkin työhaastattelu toiseen paikkaan, toivottavasti menee hyvin.
Latailen toisena päivänä väähäsen taas kuvia tänne, nyt ei jaksa ku pitää kattoa Housea ja mennä kohta nukkumaanki. Jos olisin tyypillinen Suomalainen ni lähtisin kyllä baariin.
Hei sitten!
torstai 4. marraskuuta 2010
Turisteilua Melbournessa
Hennalla viimeinen viikko talla eraa menossa Melbournessa. Kun kolmen ensimmaisen viikon aikana tuli nahtya lahinna kirjasto ja tyonhakusivut viimeisen viikon sitten ottanut kokonaan turisteilu mielella.
Kiertelin Melbournen upeat puistot (no muutaman niista) lapi odotellen Reetan ja Kallen toista paasya. Miljoonakaupungiksi Melbourne on todella rauhallinen ja kaunis kaupunki. Puistot ovat todella aavoja ja usein nakee bisnesmiehia/-naisia istumassa nurtsilla nauttien lounastauosta. Mikas siina itsellakaan oli kavellessa kun lampoa taisi olla +30c ;)
.JPG)
Kierrellessani paatin myos kavaista eraassa kirkossa jonka ulkonaosta olin pitanyt kovasti ja pohtinut milta mahtaisi nayttaa sisalta pain.
Meinasi kayda hassusti etten olisi sisaan paassyt lainkaan kun sisalla kirkossa oli messu menossa. Sovin kuitenkin vahtimestarin kanssa etta paasen seuraamaan messua kunhan olen ihan hiljaa paikoillani :D Selva!
Miten voikaan aasialainen pappi olla hammentava kokemus suomalaiselle. Jotenkin en ollut ajatellut asiaa lainkaan vaikka tottakai se on ihan luonnollista taalla pain kun joka kolmas on ainakin aasialaistaustainen.
Ainakin lahimpana istuville todistin ulkomaalaisuuteni viimeistaan siina kohti kun pappi sanoi etta nyt siunatkaa toisenne. Kaikki alkoivat kaantyilemaan toisiaan kohti ja toistelemaan jotakin tyyliin 'God bless you - jumala siunatkoon sinua'. En ollut ihan varma mita he sanoivat kun halina oli melkoinen yhtakkia enka ollut osannut tahan varautua. Kun he siis kaantyivat minua kohti en osannut tehda mitaan muuta kuin hymyilla typerasti ja nyokkailla :D Punainen olin kuin paloauto!
Kirkko oli kuitenkin kaunis ja tulipahan koettua katolilainen messu. Hyppivat muuten penkeiltaan ihan kokoajan tekemaan jotakin. Ja rukoukset lauletaan.. En ihan pysynyt mukana :)
.JPG)
.JPG)
Kavin myos Captain Cook'n mokilla.. Tuntu miniatyyri talolta. James Captain Cook oli siis brittilainen tutkimusmatkailija joka mm. 'loysi' Australian. Siella ei oikeastaan mitaan suuremmalti nahtavaa ollut kun on noita vanhoja vaatteita muuallakin nahnyt ja kun yksinaan oli liikenteessa niin ei ollut ketaan ottamassa musta typeria kuviakaan :D Alla olevat kuvat voit sitten leikkaa liimaa tyylilla hahmottaa millainen tama typera kuva olisi voinut olla.
.JPG)
.JPG)
Reetan ja Kallen kanssa sitten yhdessa kaytiin viela Old Melbourne Gaolissa - Melbournen vanhassa vankilassa jonka sanottiin olevan yksi eniten kummittelema paikka koko Australiassa. Hui!
Kuvia minulla ei valitettavasti ole, mutta Reeta varmaan nokkelana lisailee ne myohemmin ;)
Puolitoista tuntia kesti kierros enka kylla ole ikina viihtynyt niin hyvin museossa. Nayttelija joka veti kierrosta oli vertaansa vailla ja teki reissusta todella elamyksen. Tarinat olivat seka pelottavia, allottavia etta hauskoja. Yleensa ihan samanaikaisesti kaikkia. Jos varakkaampi olisin niin saattaisin kayda viela kummitusjahdissa samassa paikassa (se nyt vain oli yli $100 kalliimpi juttu :D)
Viela turistilla olisi jaljella taidemuseo seka Eureka-pilvenpiirtaja nakoalapaikkoineen. Eurekahan on tosiaan 88-kerroksinen ja huhut kertovat sen katolla menevan hissin reunaa pitkin. Lasinen hissi.. lasia on myos pohja. Huih!
Kiertelin Melbournen upeat puistot (no muutaman niista) lapi odotellen Reetan ja Kallen toista paasya. Miljoonakaupungiksi Melbourne on todella rauhallinen ja kaunis kaupunki. Puistot ovat todella aavoja ja usein nakee bisnesmiehia/-naisia istumassa nurtsilla nauttien lounastauosta. Mikas siina itsellakaan oli kavellessa kun lampoa taisi olla +30c ;)
Kierrellessani paatin myos kavaista eraassa kirkossa jonka ulkonaosta olin pitanyt kovasti ja pohtinut milta mahtaisi nayttaa sisalta pain.
Meinasi kayda hassusti etten olisi sisaan paassyt lainkaan kun sisalla kirkossa oli messu menossa. Sovin kuitenkin vahtimestarin kanssa etta paasen seuraamaan messua kunhan olen ihan hiljaa paikoillani :D Selva!
Miten voikaan aasialainen pappi olla hammentava kokemus suomalaiselle. Jotenkin en ollut ajatellut asiaa lainkaan vaikka tottakai se on ihan luonnollista taalla pain kun joka kolmas on ainakin aasialaistaustainen.
Ainakin lahimpana istuville todistin ulkomaalaisuuteni viimeistaan siina kohti kun pappi sanoi etta nyt siunatkaa toisenne. Kaikki alkoivat kaantyilemaan toisiaan kohti ja toistelemaan jotakin tyyliin 'God bless you - jumala siunatkoon sinua'. En ollut ihan varma mita he sanoivat kun halina oli melkoinen yhtakkia enka ollut osannut tahan varautua. Kun he siis kaantyivat minua kohti en osannut tehda mitaan muuta kuin hymyilla typerasti ja nyokkailla :D Punainen olin kuin paloauto!
Kirkko oli kuitenkin kaunis ja tulipahan koettua katolilainen messu. Hyppivat muuten penkeiltaan ihan kokoajan tekemaan jotakin. Ja rukoukset lauletaan.. En ihan pysynyt mukana :)
Kavin myos Captain Cook'n mokilla.. Tuntu miniatyyri talolta. James Captain Cook oli siis brittilainen tutkimusmatkailija joka mm. 'loysi' Australian. Siella ei oikeastaan mitaan suuremmalti nahtavaa ollut kun on noita vanhoja vaatteita muuallakin nahnyt ja kun yksinaan oli liikenteessa niin ei ollut ketaan ottamassa musta typeria kuviakaan :D Alla olevat kuvat voit sitten leikkaa liimaa tyylilla hahmottaa millainen tama typera kuva olisi voinut olla.
Reetan ja Kallen kanssa sitten yhdessa kaytiin viela Old Melbourne Gaolissa - Melbournen vanhassa vankilassa jonka sanottiin olevan yksi eniten kummittelema paikka koko Australiassa. Hui!
Kuvia minulla ei valitettavasti ole, mutta Reeta varmaan nokkelana lisailee ne myohemmin ;)
Puolitoista tuntia kesti kierros enka kylla ole ikina viihtynyt niin hyvin museossa. Nayttelija joka veti kierrosta oli vertaansa vailla ja teki reissusta todella elamyksen. Tarinat olivat seka pelottavia, allottavia etta hauskoja. Yleensa ihan samanaikaisesti kaikkia. Jos varakkaampi olisin niin saattaisin kayda viela kummitusjahdissa samassa paikassa (se nyt vain oli yli $100 kalliimpi juttu :D)
Viela turistilla olisi jaljella taidemuseo seka Eureka-pilvenpiirtaja nakoalapaikkoineen. Eurekahan on tosiaan 88-kerroksinen ja huhut kertovat sen katolla menevan hissin reunaa pitkin. Lasinen hissi.. lasia on myos pohja. Huih!
tiistai 26. lokakuuta 2010
Something wrong in Australia...
Ollaan nyt kiinnitetty huomiota epakohtiin Australiassa.
-Ensimmaisen nyt huomaa heti kun saapuu maahan. Liikenne. Se on ihan nurinkurista! Eika pelkastaan sen vuoksi etta ajavat vaaralla puolella.
-Keskustan alueella Melbournessa jos olet kaantymassa oikealle sun kuuluu ottaa vasemman puoleisin kaista ja odottaa etta ihan kaikki muut on menneet, etta niilla on vaihtunut valo punaiseksi ja SITTEN menna itse punaisia pain. Vaihtoehtoisesti sulla voi myos olla ihan kaantyvien valo, mutta holmolta se silti ainakin minun mielestani tuntuu etta kaannyt oikealle vasemman puoleisimmalta kaistalta.. Etka ns sisemmalta kaistalta miten se suomessa menisi jos kaantyisit vasemmalle (vaaran puoleinen liikenne sotkee taas ajatukset).
-Liikenne ympyrat ovat yksi vaaratekija taalla ensikertaa Australiaan saapuville. Kun saavut liikenne ympyraan vilkutat SISAANPAIN niin kauan etta tulet oman liittymasi kohdalle jolloin otat vain vilkun pois ja jatkat matkaa.. Jos olet menossa ns. suoraan niin et vilkuta ollenkaan. WHAT!?! O_o Toisinsanoen kun olet kavelija niin sulla ei ole mitaan tietoa mihin auto on menossa koska et nae vilkkua jos autoilija vilkuttaa koska se on sisapuolella ja jos satut nakemaan ettei autoilija vilkuta ollenkaan niin toivottavasti nait mista kohtaa auto sitten tuli liikenneympyraan silla muuten sulla ei taaskaan ole tietoa mihkahan se nyt sitten on menossa. Toivo siis ettei ole ruuhka-aika ja odottele etta Kaikki autot ovat menneet pois ympyrasta..
-Toinen asia. Ovet. Nekin tahtoo aina avautua sisaanpain. Tama on esimerkiksi vessoissa hyvin arsyttava asia. Ei muuten isompi mamma naihin vessoihin ihan herkasti paasisikaan. Vessat kun on ihan normaalikokoisia, mutta kun ovi aukeaa melkein pyntylle saakka ni on itsellakin valilla kiemurtelemista varsinkin jos laukun kanssa yritti sisalle menna. Niijuu ja vaikka sita kuvittelisi niin vessan lukko ei olekaan mikaan itsestaanselvyys. Tai toki baareissa, mutta jos paikallisen luokse eksyt niin siella nakyy valilla mita kummallisimpia virityksia tai sitten ei ole mitaan.
-Sitte ihan avaimet.. lukot.. Talojenkin ovessa. Kun Suomesa ei enaa tehda niita perinteisia abloy lukkoja koska ne todettiin liian turvattomiksi niin taalla on sellaisia avaimia jotka varmaan taipuu jos yritat vaantaa. Muistaakseni mulla oli joskus ihan pienena joku laatikko missa oli taillainen avain ja siis puhun nyt ajasta jolloin olin kamalan kateellinen naapurille jolla oli punainen polkuauto ja uusi sarja dumbloja.
-Baarit. Alkoholihan taalla maksaa niin paljon etta melkein parempi ryhtya absolutistiksi tupakoinnista nyt puhumattakaan. Western Australiassa on kaytanto
etta ainoat hyvaksyttavat henkilotodistukset baariin sisalle pyrkiessa on joko australian iantodistuskortti, australian ajokortti tai sitten passi. Jarki sillai sanoisi etta kun lahdet ulos viihteelle ni kylla se passi jaisi ennemmin sinne hostellin lokeroon eika varmasti ainakaan baariin mukaan. Nain ei kuitenkaan ole. Yokerhot myoskin skannaavat passin tai jos sinulla sattuu kelpuutettava muu kortti olevan. Eli jos luulit paasevasi nelikymppisena baariin ilman henkilotodistusta niin saat muistutuksen siita (etta naytat paljon nuoremmalta mita kuvittelit) ettei asiat aina mene niinkuin sita olisi kuvitellut.
-Jotain on rikki.. Call the guy! Taalla kun jotain on rikki niin sita ei sitten mitaan osata tehda ilman etta soitetaan joku muu paikalle, ellei sitten korjausta voida suorittaa jeesusteipilla. Silloinkin harva viitsii toimeen ryhtya, tehkoon muut korjaustyot. Taalla tykataan tehda asiat hankalimman kautta. Ja melkoisen lunkisti. Jos joku asia on rikki niin on se rikki viela ensiviikollakin.
-Ilmainen netti on ilmainen koska useimmiten se ei toimi.
Mut eeei, en ma viela valmis ole pois tulemaan :) Tykkaan ihan hirmuisesti!
-Ensimmaisen nyt huomaa heti kun saapuu maahan. Liikenne. Se on ihan nurinkurista! Eika pelkastaan sen vuoksi etta ajavat vaaralla puolella.
-Keskustan alueella Melbournessa jos olet kaantymassa oikealle sun kuuluu ottaa vasemman puoleisin kaista ja odottaa etta ihan kaikki muut on menneet, etta niilla on vaihtunut valo punaiseksi ja SITTEN menna itse punaisia pain. Vaihtoehtoisesti sulla voi myos olla ihan kaantyvien valo, mutta holmolta se silti ainakin minun mielestani tuntuu etta kaannyt oikealle vasemman puoleisimmalta kaistalta.. Etka ns sisemmalta kaistalta miten se suomessa menisi jos kaantyisit vasemmalle (vaaran puoleinen liikenne sotkee taas ajatukset).
-Liikenne ympyrat ovat yksi vaaratekija taalla ensikertaa Australiaan saapuville. Kun saavut liikenne ympyraan vilkutat SISAANPAIN niin kauan etta tulet oman liittymasi kohdalle jolloin otat vain vilkun pois ja jatkat matkaa.. Jos olet menossa ns. suoraan niin et vilkuta ollenkaan. WHAT!?! O_o Toisinsanoen kun olet kavelija niin sulla ei ole mitaan tietoa mihin auto on menossa koska et nae vilkkua jos autoilija vilkuttaa koska se on sisapuolella ja jos satut nakemaan ettei autoilija vilkuta ollenkaan niin toivottavasti nait mista kohtaa auto sitten tuli liikenneympyraan silla muuten sulla ei taaskaan ole tietoa mihkahan se nyt sitten on menossa. Toivo siis ettei ole ruuhka-aika ja odottele etta Kaikki autot ovat menneet pois ympyrasta..
-Toinen asia. Ovet. Nekin tahtoo aina avautua sisaanpain. Tama on esimerkiksi vessoissa hyvin arsyttava asia. Ei muuten isompi mamma naihin vessoihin ihan herkasti paasisikaan. Vessat kun on ihan normaalikokoisia, mutta kun ovi aukeaa melkein pyntylle saakka ni on itsellakin valilla kiemurtelemista varsinkin jos laukun kanssa yritti sisalle menna. Niijuu ja vaikka sita kuvittelisi niin vessan lukko ei olekaan mikaan itsestaanselvyys. Tai toki baareissa, mutta jos paikallisen luokse eksyt niin siella nakyy valilla mita kummallisimpia virityksia tai sitten ei ole mitaan.
-Sitte ihan avaimet.. lukot.. Talojenkin ovessa. Kun Suomesa ei enaa tehda niita perinteisia abloy lukkoja koska ne todettiin liian turvattomiksi niin taalla on sellaisia avaimia jotka varmaan taipuu jos yritat vaantaa. Muistaakseni mulla oli joskus ihan pienena joku laatikko missa oli taillainen avain ja siis puhun nyt ajasta jolloin olin kamalan kateellinen naapurille jolla oli punainen polkuauto ja uusi sarja dumbloja.
-Baarit. Alkoholihan taalla maksaa niin paljon etta melkein parempi ryhtya absolutistiksi tupakoinnista nyt puhumattakaan. Western Australiassa on kaytanto
etta ainoat hyvaksyttavat henkilotodistukset baariin sisalle pyrkiessa on joko australian iantodistuskortti, australian ajokortti tai sitten passi. Jarki sillai sanoisi etta kun lahdet ulos viihteelle ni kylla se passi jaisi ennemmin sinne hostellin lokeroon eika varmasti ainakaan baariin mukaan. Nain ei kuitenkaan ole. Yokerhot myoskin skannaavat passin tai jos sinulla sattuu kelpuutettava muu kortti olevan. Eli jos luulit paasevasi nelikymppisena baariin ilman henkilotodistusta niin saat muistutuksen siita (etta naytat paljon nuoremmalta mita kuvittelit) ettei asiat aina mene niinkuin sita olisi kuvitellut.
-Jotain on rikki.. Call the guy! Taalla kun jotain on rikki niin sita ei sitten mitaan osata tehda ilman etta soitetaan joku muu paikalle, ellei sitten korjausta voida suorittaa jeesusteipilla. Silloinkin harva viitsii toimeen ryhtya, tehkoon muut korjaustyot. Taalla tykataan tehda asiat hankalimman kautta. Ja melkoisen lunkisti. Jos joku asia on rikki niin on se rikki viela ensiviikollakin.
-Ilmainen netti on ilmainen koska useimmiten se ei toimi.
Mut eeei, en ma viela valmis ole pois tulemaan :) Tykkaan ihan hirmuisesti!
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Sisko lentää
Tahdon mennä surffaamaan, vuorikiipeilemään, laskuvarjohyppäämään ja ajamaan vesiskootterilla NYT!
perjantai 22. lokakuuta 2010
Tuhat rautaa tulessa ja kesakin on pian jo taalla!
Tanne on tullut kevat! Ihanaa kun yleensa tuo syntymapaiva on aina tarkoittanut lunta loskaa kylmaa ja markaa (vaikkakin myos maanmainioita silakkamarkkinoita- syokaa kaikki paljon muikkuja mun puolesta! Masut tayteen!) niin nyt oltiin Turon ja Reetan kanssa paikallisessa jokirannassa istuskelemassa synttaripiknikilla ^^ Meni monta tuntia auringossa! Vihdoin se kesa tulee tannekin.
Perthissa ollessahan tosiaan lampotilat lahentelivat jo +30 ja melbourneen saapuessa iski melkein shokki kun lampotila putosi valittomasti melkein kaksikymmenta astetta. Oli melko suomalaisen syksyn oloinen keli, sateista ja pimiaa, na pariviikkoa eiliseen asti :) Vaikka sisalla kirjastossa taas ollutkin tanaan toita hakien koko aamun niin fiiliksessa muutoksen huomaa. Energiaa on enempi ja hymy tulee herkemmin :) ooo valonlapsi ma ooooon!
Kumma kylla.. jotenkin kait sen tietaa etta pitaisi talvi olla kun nakee unta laskettelusta, nayttaa porolta punaisen nenansa kanssa ja mieli tekee hirmuisesti minttukaakaota ^^
-Henna, aina uudet seikkailut mielessa
Perthissa ollessahan tosiaan lampotilat lahentelivat jo +30 ja melbourneen saapuessa iski melkein shokki kun lampotila putosi valittomasti melkein kaksikymmenta astetta. Oli melko suomalaisen syksyn oloinen keli, sateista ja pimiaa, na pariviikkoa eiliseen asti :) Vaikka sisalla kirjastossa taas ollutkin tanaan toita hakien koko aamun niin fiiliksessa muutoksen huomaa. Energiaa on enempi ja hymy tulee herkemmin :) ooo valonlapsi ma ooooon!
Kumma kylla.. jotenkin kait sen tietaa etta pitaisi talvi olla kun nakee unta laskettelusta, nayttaa porolta punaisen nenansa kanssa ja mieli tekee hirmuisesti minttukaakaota ^^
-Henna, aina uudet seikkailut mielessa
torstai 14. lokakuuta 2010
Ku ei aiemmi ehtiny ni tassa teille sitten kerralla enempi
Hei kaik koto suames ja muuallakii!
No olipa taas hauskaa.. Viimeinen viikko oli ja meni Perthissa ja taytyy sanoa etta ikava on jo! Niin pieni kuin kaupunki onkin 3miljoonan asukkaansa kanssa ja niin tylsistynyt kuin valilla olinkin niin taytyy myontaa etta tylsistyminen oli lahinna omaa laiskuuttani ja Perthia tulee ikava.
Miten niin olen ainoa joka lahti Perthista? Miten niin kaikki ihanat ihmiset jai sinne? MOHNA! Ei sita kylla tajua oikein vielakaan. Tulen kaipaamaan monia. Toivottavasti myos tapaamaan useat uusiksi :)
Viimeinen tyopaiva meni seuraten uuden haiskan toimia ja kertoen jos jotain kysyttavaa oli – ei tehden mitaan. Viimeisen paivan kunniaksi toki pidin pinkkia glitteri hattua paassa koko paivan, tottakai.
Viime viikko Perthissa meni muutenkin kuin viheltaen. Kavin ensimmaista kertaa Fremantlessa seka rannalla VIIMEISENA paivana :D Kuullut muutaman kommentin tasta.. Ranta oli oikein mukava vaikkakin valittelin kovasti liian suuria aaltoja ja aallonmurtajan turhuutta kunnes muistin mista urheilusta Australia nyt ehka parhaiten tunnetaan maailmanlaajuisesti; voi olla turhan haastavaa surffata ilman aaltoja. Fremantlessa kavin myos Little creatures olut panimossa :) Oikein mukava paikka vaikka en kaljaa pystynytkaan juomaan kuin puoli tuoppia kun oli niin pirhanan makiaa. Olisi vaatinut ruokaa kaveriksi, mutta aikataulun takia voinut sita ylellisyytta nauttia vaikka tuoksut lupailivatkin etta vaikka ja mita hyvyyksia olisi kylla loytynyt.
Tutustuin aivan upeisiin ihmisiin Perthissa ja nyt tata kirjoittaessa tulee mieleen miljoonia hyvia hetkia heidan kanssaan. Kummasti mulla oli kaksi lempinimea hostellilla. Toisen keksi Lofti; unicorn – yksisarvinen. En kylla koskaan saanut selitysta miksi olin yksisarvinen koska ilmeisesti Loftilta olisi kulunut siihen 4tuntia.. Toisen lempinimeni keksi Dot; Pinky. No se ei kauheasti vaatinut paanvaivaa miettia mista taman nimen keksi kun paani on ollut punaisen pinkki koko perthissa olo ajan :) Taman kunniaksi myos laksiaisissa kaikki varjasivat paansa punaiseksi ^^ Teki juhlista todella hauskat ja muistan nama varmasti viela pitkan pitkan aikaa parhaina.

Pahoitteluni etta omalta osaltani on blogi ollut kovasti hiljainen. Tullut kylla sitten taiteiltua senkin edesta :) Viime viikko Perthissa meni kuin lentaen tosiaan ja Melbournessa tuntuu olevan lahes mahdotonta loytaa toimivaa internet yhteytta. Nyt olen kirjastossa ja kirjoitan tata itseassa wordin kautta kun mozilla latailee vielakin kymmenetta minuuttia tyonhaku sivuja. Saa katsoa kuinka kauan menee ennen kuin saan taman ihan lisattya Blogiin asti.
Nyt sitten Melbournessa ja tosiaan toita etsien.
Kaynyt jo Tim Burtonin taidenayttelyssa (UPEA) kun ensin jonotin sinne kaksituntia (taysin sen arvoista ja maksoinkin viela parikymppia) ja edellispaivana kaytiin Rellun kanssa leffassakin. Tulin nain ja soin eivaan Pray Eat Love. Nyt sitten ihmettelya toiden peraan. -> See ya later alligator!
No olipa taas hauskaa.. Viimeinen viikko oli ja meni Perthissa ja taytyy sanoa etta ikava on jo! Niin pieni kuin kaupunki onkin 3miljoonan asukkaansa kanssa ja niin tylsistynyt kuin valilla olinkin niin taytyy myontaa etta tylsistyminen oli lahinna omaa laiskuuttani ja Perthia tulee ikava.
Miten niin olen ainoa joka lahti Perthista? Miten niin kaikki ihanat ihmiset jai sinne? MOHNA! Ei sita kylla tajua oikein vielakaan. Tulen kaipaamaan monia. Toivottavasti myos tapaamaan useat uusiksi :)
Viimeinen tyopaiva meni seuraten uuden haiskan toimia ja kertoen jos jotain kysyttavaa oli – ei tehden mitaan. Viimeisen paivan kunniaksi toki pidin pinkkia glitteri hattua paassa koko paivan, tottakai.
Viime viikko Perthissa meni muutenkin kuin viheltaen. Kavin ensimmaista kertaa Fremantlessa seka rannalla VIIMEISENA paivana :D Kuullut muutaman kommentin tasta.. Ranta oli oikein mukava vaikkakin valittelin kovasti liian suuria aaltoja ja aallonmurtajan turhuutta kunnes muistin mista urheilusta Australia nyt ehka parhaiten tunnetaan maailmanlaajuisesti; voi olla turhan haastavaa surffata ilman aaltoja. Fremantlessa kavin myos Little creatures olut panimossa :) Oikein mukava paikka vaikka en kaljaa pystynytkaan juomaan kuin puoli tuoppia kun oli niin pirhanan makiaa. Olisi vaatinut ruokaa kaveriksi, mutta aikataulun takia voinut sita ylellisyytta nauttia vaikka tuoksut lupailivatkin etta vaikka ja mita hyvyyksia olisi kylla loytynyt.
Tutustuin aivan upeisiin ihmisiin Perthissa ja nyt tata kirjoittaessa tulee mieleen miljoonia hyvia hetkia heidan kanssaan. Kummasti mulla oli kaksi lempinimea hostellilla. Toisen keksi Lofti; unicorn – yksisarvinen. En kylla koskaan saanut selitysta miksi olin yksisarvinen koska ilmeisesti Loftilta olisi kulunut siihen 4tuntia.. Toisen lempinimeni keksi Dot; Pinky. No se ei kauheasti vaatinut paanvaivaa miettia mista taman nimen keksi kun paani on ollut punaisen pinkki koko perthissa olo ajan :) Taman kunniaksi myos laksiaisissa kaikki varjasivat paansa punaiseksi ^^ Teki juhlista todella hauskat ja muistan nama varmasti viela pitkan pitkan aikaa parhaina.
Pahoitteluni etta omalta osaltani on blogi ollut kovasti hiljainen. Tullut kylla sitten taiteiltua senkin edesta :) Viime viikko Perthissa meni kuin lentaen tosiaan ja Melbournessa tuntuu olevan lahes mahdotonta loytaa toimivaa internet yhteytta. Nyt olen kirjastossa ja kirjoitan tata itseassa wordin kautta kun mozilla latailee vielakin kymmenetta minuuttia tyonhaku sivuja. Saa katsoa kuinka kauan menee ennen kuin saan taman ihan lisattya Blogiin asti.
Nyt sitten Melbournessa ja tosiaan toita etsien.
Kaynyt jo Tim Burtonin taidenayttelyssa (UPEA) kun ensin jonotin sinne kaksituntia (taysin sen arvoista ja maksoinkin viela parikymppia) ja edellispaivana kaytiin Rellun kanssa leffassakin. Tulin nain ja soin eivaan Pray Eat Love. Nyt sitten ihmettelya toiden peraan. -> See ya later alligator!
Hyrrä
Ihan just tarvii juosta ratikalle, mut nopeesti kerkee päivittää tänne, et jee jee tänään on eka palkkapäivä! Niin ja mulla on nyt sit kaksi työpaikkaa, molemmat kahviloissa, ja silti oon illat ja viikonloput vapaalla, oon aika hyvä järjestää :)
Kämppä on kiva ja eri hienoo, kun pystyy tekee itte ruokaa.
Pitää mennä, moikka moooi!
Kämppä on kiva ja eri hienoo, kun pystyy tekee itte ruokaa.
Pitää mennä, moikka moooi!
torstai 7. lokakuuta 2010
Ja me ei olla niin kuin muut
Henna on näköjään hyljännyt blogin kokonaan, "tule takaisin Santavarvas!"
Meillä on tänään 2 viikkoispäivä Australian kanssa, Kalle on töissä ja mulla on vp, kyl on rankka työviikko, kun työpäiviä on kaikki 2. Ens viikolla sit enemmän.
Ihan hyvin ollaan kuitenkin kahdessa viikossa "kotiuduttu" tänne, töitä löytyy ja "kämppä" ens lauantaista eteenpäin. Siihen saakka asustellaan Prestonissa Sleep & Go hotellissa, joka on halvin hotsku näillä main. Jouduttiin vaihtaa sviitistä tämmöseen pikkaseen huoneeseen, hiukan nakersi mut sain itseni koottua.. Vaik tääl ei ookkaan poreammetta ni on tää ihan kiva silti...
Meidän ens lauantai on nyt jo aika täyteen buukattu, kuten on itseasiassa olleet kaikki kaksi muutakin lauantaita tähän saakka; aamulla tarkotus viedä kapsäkit uuteen asuntoon, sitten pitäs mennä kattoo Tim Burton "näyttelyä" Lisan ja ehkä Michaelin kanssa, sit lounaalle johonkin ja sen jälkeen sokerina pohjalla oktoberfesteille! En kyllä kapinoi ollenkaan, aika mainiolta lauantailta nimittäin vaikuttaa vielä tässä kohtaa.
Ja sunnuntaina tehdään muuten iha varmasti itse ruokaa! Ihan vähän ärsytti kun löydettiin alkuviikosta täältä hotellilta keittiö, jota saa ihan vapasti kaikki vieraat käyttää, ja käytiin sit ostamassa lihaa tms. et oltais voitu kokkailla, niin sitten huomattiin, ettei keittiöstä löydy ensimmäistäkään paistinpannua saatika kattilaa, respan mukaan ne olis tarvinnu olla itsellä mukana... Niinpä niin.

En nyt muista et olenko juurikaan Melbournea paikkana kuvaillut täällää, mut jottei jäisi kenellekkään epäselväksi niin tehdään pieni referointi tähän loppuun.
Melbourne on kerrassaan täydellinen kaupunki, vaikka aamulla täytyykin pakata laukkuun sateenvarjo ja aurinkolasit, täällä kun nuo ilmat muuttuu aika sukkelaan tahtiin.
Kaupunkinahan tämä on käsittämättömän iso, varsinkin mun mittakaavassa, mutta ei sillätavalla ahdistavan iso, niinkuin eräät muut kaupungit. Koska keskusta on selkeästi kesusta korkeine pilvenpiirtäjineen ja kävelykatuineen erottuu se kivasti muusta kaupungista. Tarkistin äsken wikipediasta, sen mukaan Melbounrnessa asuu 4 miljoonaa ihmistä, ettei vähän liiottelisi? Aika paljon kuitenkin.
Keskusta ainakin on kaavoitettu hyvinkin yksinkertaisesti, Kallen mukaan sinne ei voi eksyä, mutta olen kyllä kokemuspohjalta erimieltä, kyllä voi.
Mitäköhän muuta tästä nyt kertoilisi? Kiva paikka, jossa on mukavia ihmisiä, tuhansia kahviloita (joista ei saa tavallista kahvia), hienoja rakennuksia, kulttuuria, joki, pukumiehiä, ja oikeastaan ihan mitä vaan.
Henna saa sitten viikon päästä kertoa oman mielipiteensä.
Meillä on tänään 2 viikkoispäivä Australian kanssa, Kalle on töissä ja mulla on vp, kyl on rankka työviikko, kun työpäiviä on kaikki 2. Ens viikolla sit enemmän.
Ihan hyvin ollaan kuitenkin kahdessa viikossa "kotiuduttu" tänne, töitä löytyy ja "kämppä" ens lauantaista eteenpäin. Siihen saakka asustellaan Prestonissa Sleep & Go hotellissa, joka on halvin hotsku näillä main. Jouduttiin vaihtaa sviitistä tämmöseen pikkaseen huoneeseen, hiukan nakersi mut sain itseni koottua.. Vaik tääl ei ookkaan poreammetta ni on tää ihan kiva silti...
Meidän ens lauantai on nyt jo aika täyteen buukattu, kuten on itseasiassa olleet kaikki kaksi muutakin lauantaita tähän saakka; aamulla tarkotus viedä kapsäkit uuteen asuntoon, sitten pitäs mennä kattoo Tim Burton "näyttelyä" Lisan ja ehkä Michaelin kanssa, sit lounaalle johonkin ja sen jälkeen sokerina pohjalla oktoberfesteille! En kyllä kapinoi ollenkaan, aika mainiolta lauantailta nimittäin vaikuttaa vielä tässä kohtaa.
Ja sunnuntaina tehdään muuten iha varmasti itse ruokaa! Ihan vähän ärsytti kun löydettiin alkuviikosta täältä hotellilta keittiö, jota saa ihan vapasti kaikki vieraat käyttää, ja käytiin sit ostamassa lihaa tms. et oltais voitu kokkailla, niin sitten huomattiin, ettei keittiöstä löydy ensimmäistäkään paistinpannua saatika kattilaa, respan mukaan ne olis tarvinnu olla itsellä mukana... Niinpä niin.

En nyt muista et olenko juurikaan Melbournea paikkana kuvaillut täällää, mut jottei jäisi kenellekkään epäselväksi niin tehdään pieni referointi tähän loppuun.
Melbourne on kerrassaan täydellinen kaupunki, vaikka aamulla täytyykin pakata laukkuun sateenvarjo ja aurinkolasit, täällä kun nuo ilmat muuttuu aika sukkelaan tahtiin.
Kaupunkinahan tämä on käsittämättömän iso, varsinkin mun mittakaavassa, mutta ei sillätavalla ahdistavan iso, niinkuin eräät muut kaupungit. Koska keskusta on selkeästi kesusta korkeine pilvenpiirtäjineen ja kävelykatuineen erottuu se kivasti muusta kaupungista. Tarkistin äsken wikipediasta, sen mukaan Melbounrnessa asuu 4 miljoonaa ihmistä, ettei vähän liiottelisi? Aika paljon kuitenkin.
Keskusta ainakin on kaavoitettu hyvinkin yksinkertaisesti, Kallen mukaan sinne ei voi eksyä, mutta olen kyllä kokemuspohjalta erimieltä, kyllä voi.
Mitäköhän muuta tästä nyt kertoilisi? Kiva paikka, jossa on mukavia ihmisiä, tuhansia kahviloita (joista ei saa tavallista kahvia), hienoja rakennuksia, kulttuuria, joki, pukumiehiä, ja oikeastaan ihan mitä vaan.
Henna saa sitten viikon päästä kertoa oman mielipiteensä.
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
noMADS hostel
Pakko oli pistaa hostellin nimi tuohon otsikoksi, en tosiaankaan tieda mita varten.
Semmoinen nopea paivitys vaan, etta hengissa ollaan ja toita ja kamppaa haetaan. Kalle on tanaan jossain koulutusmeiningissa, jotta han saa white cardin, jotta han saapi toita raksalla taalla.
Meitsi sit taas on hakenu toita netista ja nyt on tarkotus lahtee kaupungille pyorimaan kahviloissa ja vaatekaupoissa jakelemassa mun ceeveeta, josko joku haluais valttist mut palkata. Katotaan kuin kay, pitakaa peukkuja!
Semmoinen nopea paivitys vaan, etta hengissa ollaan ja toita ja kamppaa haetaan. Kalle on tanaan jossain koulutusmeiningissa, jotta han saa white cardin, jotta han saapi toita raksalla taalla.
Meitsi sit taas on hakenu toita netista ja nyt on tarkotus lahtee kaupungille pyorimaan kahviloissa ja vaatekaupoissa jakelemassa mun ceeveeta, josko joku haluais valttist mut palkata. Katotaan kuin kay, pitakaa peukkuja!
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
Reeta Melbournesta päivää.
Täällä ollaan nyt Kallen kanssa oltu ruhtinaalliset 4 päivää ja hyvältä näyttää. Kaupunki on iso, kuten tiedossa olikin ja hieno myös. Pistän tähän nyt vähäsen juttuja viikonlopulta.
GRAND FINAL WEEKEND!
Perjantaina lähettiin "yhdelle" uuden huonekaverin (Gordonin) kanssa, ensin käytiin parilla olut kannullisella yhdessä suht pienessä baarissa, jossa oli oikein hauskanen sisutus ja seinillä pieniä tauluja myytävänä. Sieltä matkaan mukaan tarttui paikallinen sellisti Emily, joka mainosti pitävänsä erittäin paljon Suomalaisesta musiikista, mutta ei kuitenkaan osannut mainita yhtään bändiä sieltä. Nimiä kyllä tuli Ruotsista ja Islannista, hupsista...
Jatkettiin sitten matkaa paikalliseen yö-kerhoon, joka Turkulaisista muistutti eniten Fortea. Ihan mukava paikka sekin.
Hauskaa oli ja hostellille palailtiin joskus neljän nurkilla, se siitä yhdestä siis...
Lauantaina oli luvassa grand final day, eipä olisi kukaan osannut aavistaa, että katsomon ja pubit täyteen vetänyt "futis" matsi päättyisi tasapeliin. Voitte varmasti kuvitella fanien pettymyksen. Noh, parempi onni ensi viikonloppuna.
Kaikesta huolimatta jatkettiin bbq bileitä hauskojen tyyppien seurassa vielä muutama tunti pelin jälkeen.
Illemmalla päädyttiin Lisan ja Michaelin luokse juomaan Michaelin itse tekemää bisseä ja halpaa tonkka viiniä. Kyseessä siis pariskunta johon mä ja Henna tutustuttiin ekalla Thaimaan reissulla.
Asuntonsa sijaitsee noin kymmenen minuutin taxi matkan päässä keskustasta. Sielläkin tutustuttiin moniin uusiin hauskoihin ihmisiin, ja nyt on jo ensi viikonlopunkin suunnitelmat selvillä. Lauantaina mennään juhlimaan Adrianin synttäreitä jotka ilmeisti järjetetään raviradalla, luvassa siis vedonlyöntiä ja hauskanpitoa hyvässä seurassa. Sunnuntaina sitten Lisan kanssa katsomaan Tim Burton "näyttelyä" tuohon ihan lähelle.
Niin ja lauantaina olis taas grand final...
GRAND FINAL WEEKEND!
Perjantaina lähettiin "yhdelle" uuden huonekaverin (Gordonin) kanssa, ensin käytiin parilla olut kannullisella yhdessä suht pienessä baarissa, jossa oli oikein hauskanen sisutus ja seinillä pieniä tauluja myytävänä. Sieltä matkaan mukaan tarttui paikallinen sellisti Emily, joka mainosti pitävänsä erittäin paljon Suomalaisesta musiikista, mutta ei kuitenkaan osannut mainita yhtään bändiä sieltä. Nimiä kyllä tuli Ruotsista ja Islannista, hupsista...
Jatkettiin sitten matkaa paikalliseen yö-kerhoon, joka Turkulaisista muistutti eniten Fortea. Ihan mukava paikka sekin.
Hauskaa oli ja hostellille palailtiin joskus neljän nurkilla, se siitä yhdestä siis...
Lauantaina oli luvassa grand final day, eipä olisi kukaan osannut aavistaa, että katsomon ja pubit täyteen vetänyt "futis" matsi päättyisi tasapeliin. Voitte varmasti kuvitella fanien pettymyksen. Noh, parempi onni ensi viikonloppuna.
Kaikesta huolimatta jatkettiin bbq bileitä hauskojen tyyppien seurassa vielä muutama tunti pelin jälkeen.
Illemmalla päädyttiin Lisan ja Michaelin luokse juomaan Michaelin itse tekemää bisseä ja halpaa tonkka viiniä. Kyseessä siis pariskunta johon mä ja Henna tutustuttiin ekalla Thaimaan reissulla.
Asuntonsa sijaitsee noin kymmenen minuutin taxi matkan päässä keskustasta. Sielläkin tutustuttiin moniin uusiin hauskoihin ihmisiin, ja nyt on jo ensi viikonlopunkin suunnitelmat selvillä. Lauantaina mennään juhlimaan Adrianin synttäreitä jotka ilmeisti järjetetään raviradalla, luvassa siis vedonlyöntiä ja hauskanpitoa hyvässä seurassa. Sunnuntaina sitten Lisan kanssa katsomaan Tim Burton "näyttelyä" tuohon ihan lähelle.
Niin ja lauantaina olis taas grand final...
torstai 23. syyskuuta 2010
Casino...
Olin kuin pieni lapsi karkkikaupassa! Vilkkuvia valoja joka puolella, pelikoneita/-poytia silman kantamattomiin ja ihmisten katseet.. Niin keskittyneita omaan peliinsa, osa innoissaan, osa malttamattomia ja pokerinaaman menettaneet hermostuneita. Aivan mahtavaa! Kuin teatteria! Onnekseni en loytanyt hedelmapelia ;)
tiistai 14. syyskuuta 2010
Is this a real life or is this just fantasy
Seeemmosta.. Kummallinen paiva taytyy sanoa. Alkoi itse aiheutetulla paansarylla toita tehden ja loppui mahtikeksinto kuivashampoon loytoon. Valissa sain toissa tippia 50centtia, lahjaksi asiakkaalta korealaista teeta (en ole viela ehtinyt testaamaan minkalaista on) seka kukkalahetyksen ^^ Mulla oli taksi illaksi hirmuisesti suunnitelmia. Piti menna katsomaan Soulflyta ja keikan jalkeen viela juhlimaan ensimmaista vapaata ties koska ja vahan tuulettumaan. Keikalle ei yhtakkia kolmen paivan suunnittelun jalkeen ollutkaan ketaan muu kuin mina lahdossa ja vaikka juomista tai sisaanpaasysta ei olisi tarvinnut maksaa mitaan niin seura totesi olevansa liian koyhia. Mita tasta opimme? Ala ikina suunnittele mitaan.
Todellisuudessa oon aika tyytyvainen asioiden saamaan kaanteeseen. Ei mullakaan oikeastaan enaa mitaan suurta hinkua ollut lahtea minnekaan. Flunssa vielakin vie voimia ja vapaapaiva ilman paansarkya kuulostaa todella hyvalta. En kuitenkaan halunnut olla itse porukan petturi ja lahes kaiken ajan hostellilla pakosta viettaen en yleensa tahdo sanoa ei mahdollisuuksille lahtea katsomaan vielako taivas on sininen. Tanaan siis on varmaan onnen paivani :)
Kukkia, rentoutumista, lahjoja.. Mita tassa enaa voisi pyytaa :)
Todellisuudessa oon aika tyytyvainen asioiden saamaan kaanteeseen. Ei mullakaan oikeastaan enaa mitaan suurta hinkua ollut lahtea minnekaan. Flunssa vielakin vie voimia ja vapaapaiva ilman paansarkya kuulostaa todella hyvalta. En kuitenkaan halunnut olla itse porukan petturi ja lahes kaiken ajan hostellilla pakosta viettaen en yleensa tahdo sanoa ei mahdollisuuksille lahtea katsomaan vielako taivas on sininen. Tanaan siis on varmaan onnen paivani :)
Kukkia, rentoutumista, lahjoja.. Mita tassa enaa voisi pyytaa :)
keskiviikko 8. syyskuuta 2010
Kavin sivistamassa itseani!
heloooo! Tuli taas todistettua ettei mun ikina pida kirjoittaa tanne yhtaan mitaan ennen aikojaan. Shoppailun PITAISI nyt sitten tapahtua huomenna ja Museossa vihdoin kavin tanaan :) Taidegalleriassakin mut siella ollut vielakaan mitaan uutta.. huoh..
Day in Pompeii.. $20 7minuutin videopatkasta ja about 60nelion nayttelysta. Ehka voisin sanoa sita ylihinnoitelluksi, mutta olihan se ihan kiva nahda. En todellakaan suosittele kun noita nakee yleensa ihan ilmaiseksikin, mutta kiiiva. Tulipahan "todistettua" yhden kaupungin tuho. Ihmetyttaa vain kun museon ihan ilmaisessa osassa vietin pari tuntia ja itse nayttelyssa mista on touhotettu taalla vaikka kuinka kauan ja joka puolella on mainoksia taisin olla yhteensa korkeintaan puolisen tuntia. Noh! Tulipahan tehtya :)
Ja museo oli ihan mieleton! Ihan liian pieni, mut ihan mieleton! Totesin jalleen et jotain on kylla vialla kun lahes juoksin jalokiviosaston lapi suoraan luurankojen luo :D Ainuttakaan jalokivea ei o kameraan tallennettuna mut viitisenkymmenta fossiilia/luurankoa/ruumiin osaa on. Perhosista otin kylla todella paljon myos kuvia. Valtavan kokosia perhosia! Reeta, naita makin pelastyisin jos tulisi vastaan ihan paivanvalossakin! Mut todella kauniita :) Upeita kuvioita siivissa.
Kamala ajatus kylla jos tuo museo heraisi henkiin.. Tiedattekos kun esim Turussa on todella monia museoita jotka on kaikki erikoistuneet johonkin tiettyyn alueeseen niinkuin apteekkimuseo, kasityolaismuseo, elainmuseo jne. Taalla on tasan yksi museo. Ja ilmeisesti taalla on ihan jaatava maara elaimia. Ja jos ne kaikki elaimet sais kasiinsa ne kaikki tyokalut yms O_o ..naen painajaisia tanayona.
Kuvassa teille koala ^^ Eiks olekin sooopo!
Day in Pompeii.. $20 7minuutin videopatkasta ja about 60nelion nayttelysta. Ehka voisin sanoa sita ylihinnoitelluksi, mutta olihan se ihan kiva nahda. En todellakaan suosittele kun noita nakee yleensa ihan ilmaiseksikin, mutta kiiiva. Tulipahan "todistettua" yhden kaupungin tuho. Ihmetyttaa vain kun museon ihan ilmaisessa osassa vietin pari tuntia ja itse nayttelyssa mista on touhotettu taalla vaikka kuinka kauan ja joka puolella on mainoksia taisin olla yhteensa korkeintaan puolisen tuntia. Noh! Tulipahan tehtya :)
Ja museo oli ihan mieleton! Ihan liian pieni, mut ihan mieleton! Totesin jalleen et jotain on kylla vialla kun lahes juoksin jalokiviosaston lapi suoraan luurankojen luo :D Ainuttakaan jalokivea ei o kameraan tallennettuna mut viitisenkymmenta fossiilia/luurankoa/ruumiin osaa on. Perhosista otin kylla todella paljon myos kuvia. Valtavan kokosia perhosia! Reeta, naita makin pelastyisin jos tulisi vastaan ihan paivanvalossakin! Mut todella kauniita :) Upeita kuvioita siivissa.
Kamala ajatus kylla jos tuo museo heraisi henkiin.. Tiedattekos kun esim Turussa on todella monia museoita jotka on kaikki erikoistuneet johonkin tiettyyn alueeseen niinkuin apteekkimuseo, kasityolaismuseo, elainmuseo jne. Taalla on tasan yksi museo. Ja ilmeisesti taalla on ihan jaatava maara elaimia. Ja jos ne kaikki elaimet sais kasiinsa ne kaikki tyokalut yms O_o ..naen painajaisia tanayona.
Kuvassa teille koala ^^ Eiks olekin sooopo!
perjantai 3. syyskuuta 2010
Hautautuu laukkujen alle
Suunnitelmia piti muuttaa muutamalla paivalla. Nyt 37paivaa lahtoon. Myohaistin jalkimmaisesta myohaistamisesta viela 5paivaa niin sain halvemman lennon ja pystyn nain olemaan yhden kokonaisen viikon pidempaan toissa :) Pomomiehet eivat yleensa ole ihan perilla siita miten tyopaikalla hommat loppupeleissa tulee parhaiten hoidettua ja siksi he eivat yleensa ole eniten pidettyja ihmisia. Taytyy kuitenkin myontaa etta lammitti sydanta kun kerroin lahtevani ja pomo sanoi etta ei ole asiasta ollenkaan onnellinen ja etta tulevat kaikki kaipaamaan :) Ehken vain ole ollut taalla tarpeeksi kauan jotta olisin oppinut epatykkaamaan hanesta. Eihan pomostaan saa pitaa! Kay vastoin kaikkia stereotypioita.
Tanaan kuitenkin kavin jalleen taidegalleriassa katsomassa joko uusi nayttely olisi alkanut tai vanhan nayttelyn katalogit tiputtaneet hintaa. Viimeisin nayttely oli Patricia Piccininin nayttely relativity. Aivan mieleton! Harmitti hirmuisesti kun ehdin kaymaan sen lapi vain kerran. Yleensa se on ihan tarpeeksi mutta niita kummajaisia olisi kylla tuijotellut paljon pidempaankin.

Noh. Ei ollut Patricia Piccininia eika viela uutta nayttelyakaan. Ihan tyhjin kasin en kuitenkaan lahtenyt! Mulle selvisi etta uusi nayttely on tuloillaan ensiviikolla ja etta Day in Pompeii nayttelya Perthin taidemuseossa on jatkettu 12paivaan saakka jotta mina paasen sen viela nakemaan ^^ Luulin jo etta flunssa ja ainoat vapaat koulujen aukioloaikoina vei minulta mahdollisuuden nahda se mutta toisin kavi! Kivakivakiva.
Noh, en olettanutkaan mitaan uutta nayttelyssa nakevani ja viettavani siella useita tunteja joten jatkoin matkaa alkuperaiseen paamaaraani - uuden repun ostoon. Nyt on sitten uusi pikkureppu kun Haltin reppu suoraan Tampereen Prismasta otti ja hajosi ennekuin paasin pois Suomen rajojen sisalta. Olisinkohan poistunut edes tampereelta.. Noh, anyway! Uusi reppu niin etta paasin taas harjoitus pakkaamaan kaikki tavarani (voi jestas mulla on paljon tavaraa O_o) jotta sain punnittua ne ja nyt mulla on vihdoin lento varattuna, maaranpaana MELBOURNE! Vihdoin.. :)
Tanaan toita kuudesta yhdeksaan ja sen jalkeen Anjan (puolalaissaksalainen tyokaveri jolla takapuoleen saakka pitkat blondit tekokuitu rastat ^^) luo yokylaan! Huomenna Anjan kanssa vahan shoppailemaan hiusjuttuja ja sitten taas iltavuoroon toihin :)
Tanaan kuitenkin kavin jalleen taidegalleriassa katsomassa joko uusi nayttely olisi alkanut tai vanhan nayttelyn katalogit tiputtaneet hintaa. Viimeisin nayttely oli Patricia Piccininin nayttely relativity. Aivan mieleton! Harmitti hirmuisesti kun ehdin kaymaan sen lapi vain kerran. Yleensa se on ihan tarpeeksi mutta niita kummajaisia olisi kylla tuijotellut paljon pidempaankin.

Noh. Ei ollut Patricia Piccininia eika viela uutta nayttelyakaan. Ihan tyhjin kasin en kuitenkaan lahtenyt! Mulle selvisi etta uusi nayttely on tuloillaan ensiviikolla ja etta Day in Pompeii nayttelya Perthin taidemuseossa on jatkettu 12paivaan saakka jotta mina paasen sen viela nakemaan ^^ Luulin jo etta flunssa ja ainoat vapaat koulujen aukioloaikoina vei minulta mahdollisuuden nahda se mutta toisin kavi! Kivakivakiva.
Noh, en olettanutkaan mitaan uutta nayttelyssa nakevani ja viettavani siella useita tunteja joten jatkoin matkaa alkuperaiseen paamaaraani - uuden repun ostoon. Nyt on sitten uusi pikkureppu kun Haltin reppu suoraan Tampereen Prismasta otti ja hajosi ennekuin paasin pois Suomen rajojen sisalta. Olisinkohan poistunut edes tampereelta.. Noh, anyway! Uusi reppu niin etta paasin taas harjoitus pakkaamaan kaikki tavarani (voi jestas mulla on paljon tavaraa O_o) jotta sain punnittua ne ja nyt mulla on vihdoin lento varattuna, maaranpaana MELBOURNE! Vihdoin.. :)
Tanaan toita kuudesta yhdeksaan ja sen jalkeen Anjan (puolalaissaksalainen tyokaveri jolla takapuoleen saakka pitkat blondit tekokuitu rastat ^^) luo yokylaan! Huomenna Anjan kanssa vahan shoppailemaan hiusjuttuja ja sitten taas iltavuoroon toihin :)
lauantai 28. elokuuta 2010
paivitysta
Blogi ylhaassa yksinaisyydessaan vallan hiljainen. Mitaan ihmeita ei ole tapahtunut. 33paivaa kuitenkin ja asia muuttuu jalleen! Jeejee ei malta odottaa!
Talla hetkella kuitenkin mielenkiintoisinta mita sitten viimekerran on tapahtunut on se etta minulla oli patti leuassa kunnes rapsutin sita tarpeeksi kauan ja nyt siina on reika. Arsyttavyys asteikko pysynyt vakiona.
Jaa nii ja taalla oli pommiuhka tien toisella puolella kirjastossa/yliopistolla pari paivaa sitten. Ja hostellilla pyorii joku pirhanan flunssatauti jota onnistuin valttamaan 2viikkoa kun muut oli sangyn pohjalla kitumassa, mutta nyt se tuntuu vihdoin iskevan muhunkin. Soin sitruunan aamupalaksi = huomenna olen terve taas. :)
PS. Opetan eraalle keski-ikaiselle miehelle miten sanotaan "Olen nuori, nuorekas ja komea!" suomeksi :) alkaa olla jo aika lahella..
Talla hetkella kuitenkin mielenkiintoisinta mita sitten viimekerran on tapahtunut on se etta minulla oli patti leuassa kunnes rapsutin sita tarpeeksi kauan ja nyt siina on reika. Arsyttavyys asteikko pysynyt vakiona.
Jaa nii ja taalla oli pommiuhka tien toisella puolella kirjastossa/yliopistolla pari paivaa sitten. Ja hostellilla pyorii joku pirhanan flunssatauti jota onnistuin valttamaan 2viikkoa kun muut oli sangyn pohjalla kitumassa, mutta nyt se tuntuu vihdoin iskevan muhunkin. Soin sitruunan aamupalaksi = huomenna olen terve taas. :)
PS. Opetan eraalle keski-ikaiselle miehelle miten sanotaan "Olen nuori, nuorekas ja komea!" suomeksi :) alkaa olla jo aika lahella..
perjantai 13. elokuuta 2010
Rakas paivakirja
Tanaan leikin Ralfin kanssa legoilla. Meilla oli todella kivaa. Ralf teki kaksi avaruusalusta. Mina yritin etsia palmun eksyneita oksia.
Jamie vaitti olevansa liian vanha leikkimaan legoilla. Jamie pelasi kokoajan vain tekkenia. Jamie on tyhma.
----
No ei ole Jamie tyhma. Sopi vain jotenkin niin hyvin tuohon :) Aamulla toita ja illalla toita. Mut taytyy sanoa et kylla nukkuu hyvin yot!
Jamie vaitti olevansa liian vanha leikkimaan legoilla. Jamie pelasi kokoajan vain tekkenia. Jamie on tyhma.
----
No ei ole Jamie tyhma. Sopi vain jotenkin niin hyvin tuohon :) Aamulla toita ja illalla toita. Mut taytyy sanoa et kylla nukkuu hyvin yot!
keskiviikko 11. elokuuta 2010
Autoa ma metsastan (autoa ma metsastan) aion saada suuren (aion saada suuren)
Taalla mitaan ihmeellista. Tietty viimeisimman merkinnan jalkeen.. Noh, sain tyopaikan ja olin paivan toissakin ja sitte sain toisen tyopaikan ja lopetin ensimmaisen ja nyt olen sitten tayspaivasesti hotellin respatati, murheitten kuuntelija, baarimikko & monitoimimies. Toivottoman kyllastynyt Perthiin kun ei sita jaksa baareissakaan juosta ni sitte ollu paaosin vain hostellilla ja alkaa nuo itsensa viihdyttamiskeinot loppua. Tanaan kuitenkin otin ensimmaisen oikean askeleen kohti auton ostoa ja siina onkin uusin paamaarani. Paatin olla taalla maksimissaan kuukauden viela (toivottavasti kaksi viikkoa) ja sitten lahtea hurjastelemaan.
Palkka tassa tyossa on aivan takalistosta joten turha rahan takia tanne on jaada. Pariviikkoa nyt kuitenkin aion taalla pysya jotta saan tarvittavaa kokemusta hostellilta ni on sitten helpompi loytaa toita myohemmin. Epailen myos etta saan vahan paremmat suositukset jos pysyn taalla edes 1/3osa siita mita lupasin tyonantajalle :) tietty se oli ennen kuin kuulin kuinka huono palkka on.. ja kait se ois hyva ilmottaa lahdosta hieman etukateen. Mut ei tata kylla rahan takia tehda, koululainen Turussa saa parempaa palkkaa kesatoissa kaupungilla mita mina nyt. Ja se on vahan se!
Tuossa muutaman paivan eksyksissa olon jalkeen on taas nuorat kunnolla kasissa ja jatkan hymyillen matkaa :) ..tai ainakin hymyillen suunnittelen matkan jatkoa.
Nyt katsomaan onko hostellin ilmoitustaululle ilmestynyt vaikka joku uusiherkku loyto :) eihan sita koskaan tieda!
PS. Tanaan sataa ja on kylmaa ja kalseaa.
Palkka tassa tyossa on aivan takalistosta joten turha rahan takia tanne on jaada. Pariviikkoa nyt kuitenkin aion taalla pysya jotta saan tarvittavaa kokemusta hostellilta ni on sitten helpompi loytaa toita myohemmin. Epailen myos etta saan vahan paremmat suositukset jos pysyn taalla edes 1/3osa siita mita lupasin tyonantajalle :) tietty se oli ennen kuin kuulin kuinka huono palkka on.. ja kait se ois hyva ilmottaa lahdosta hieman etukateen. Mut ei tata kylla rahan takia tehda, koululainen Turussa saa parempaa palkkaa kesatoissa kaupungilla mita mina nyt. Ja se on vahan se!
Tuossa muutaman paivan eksyksissa olon jalkeen on taas nuorat kunnolla kasissa ja jatkan hymyillen matkaa :) ..tai ainakin hymyillen suunnittelen matkan jatkoa.
Nyt katsomaan onko hostellin ilmoitustaululle ilmestynyt vaikka joku uusiherkku loyto :) eihan sita koskaan tieda!
PS. Tanaan sataa ja on kylmaa ja kalseaa.
tiistai 3. elokuuta 2010
Vooooi pojat!
Musta tuli sitten businessnainen kertaheitolla :) Kavin tuossa tyohaastattelussa ja huomenna pitaisi menna sitten jatkohaastatteluihin/toimia yrityksen edustajana tapahtumassa joooten nyt mulla on sitten elamani ensimmaista kertaa valkoinen kauluspaita.....
Et nain paljon taalla tapahtuu :D
Tosiaan tyohaastattelu meni melkoisen hyvin ja huomenna pitaisi saada tietoa onko toita vaiko ei jatkohaastattelun jalkeen. Muuten ei oikeastaan ole tapahtunut yhtaan mitaan. Pieni paikka ja nahtavyydet nahty. Viime viikko oli ihan jarisyttavan yksitoikkoinen ja tylsa Jamien tehdessa yovuoroja ja tyttojen lahdettya jo kotia kohti. Ralf on sohvaperuna enka oo ikina nahny hanta hostellin ulkopuolella joten hanesta on seuraa lahinna katsoessa supernaturalia.. Vahan puhetta mut eipahan tartte yksinaan telkkaria tuijotella. Taman vuoksi paneuduin enemman viimeviikolla tuohon tyonhakemiseen ja tuottihan se tulostakin :) Nyt vain sormet ja varpaat ristiin etta 1. saan tyon 2. siita saisi tallakertaa jopa rahaa 3. no ei nyt ihan pakko, mut ois se kiva viihtyakin toissa :) Tosin kaikki siella vaikutti todella mukavilta joten mika etten viihtyisi.
Eeei muuta. Paivittelen taas kunhan saan tietaa tyosta :)
Heiheeeei!
PS. Tanaan oli ihan mielettoman kaunis ja lammin paiva!<3
PPS. Jannittavaa et olin tavallaan rentoutuneempi taalla tyohaastattelussa O_o Ajattelen nykyaan englanniksi, mut meinaan kokoajan puhua Jamielle suomea :D
Et nain paljon taalla tapahtuu :D
Tosiaan tyohaastattelu meni melkoisen hyvin ja huomenna pitaisi saada tietoa onko toita vaiko ei jatkohaastattelun jalkeen. Muuten ei oikeastaan ole tapahtunut yhtaan mitaan. Pieni paikka ja nahtavyydet nahty. Viime viikko oli ihan jarisyttavan yksitoikkoinen ja tylsa Jamien tehdessa yovuoroja ja tyttojen lahdettya jo kotia kohti. Ralf on sohvaperuna enka oo ikina nahny hanta hostellin ulkopuolella joten hanesta on seuraa lahinna katsoessa supernaturalia.. Vahan puhetta mut eipahan tartte yksinaan telkkaria tuijotella. Taman vuoksi paneuduin enemman viimeviikolla tuohon tyonhakemiseen ja tuottihan se tulostakin :) Nyt vain sormet ja varpaat ristiin etta 1. saan tyon 2. siita saisi tallakertaa jopa rahaa 3. no ei nyt ihan pakko, mut ois se kiva viihtyakin toissa :) Tosin kaikki siella vaikutti todella mukavilta joten mika etten viihtyisi.
Eeei muuta. Paivittelen taas kunhan saan tietaa tyosta :)
Heiheeeei!
PS. Tanaan oli ihan mielettoman kaunis ja lammin paiva!<3
PPS. Jannittavaa et olin tavallaan rentoutuneempi taalla tyohaastattelussa O_o Ajattelen nykyaan englanniksi, mut meinaan kokoajan puhua Jamielle suomea :D
sunnuntai 25. heinäkuuta 2010
Hei huomenta Suomi hyvin pyyhkii!
Jaa-a mitas kaikkea sita ollaankaan taas tehty..
Kaytiin tuossa muutama paiva sitten hautausmaalla Kathyn, Svenjan (ei kylla yhtaan tieda kirjoitinko nimen oikein), Charlotten ja Jamien kanssa. Ei, en ole liittynyt mihinkaan kulttiin. Tytot halusivat ehdottomasti nahda Laedgerin haudan – nayttelijan joka kuoli tuossa jokunen hetki sitten, viimeisena roolinaan Jokeri jonka osuuden han oli juuri saanut suoritettua ennenkuin han otti hengen itseltaan. Aika moista seikkailla metrolla paikkaan josta ei ole hajuakaan missa se lienee, mutta kysymalla siitakin taas selvittiin.
Loydettiin hautausmaa joka oli vain noin kaksikymmenta kertaa isompi mita odotimme ja jalleen kysymaan apua. Ilme infoneidin kasvoilla oli vahintaan osaanottava (tulee varmaan tyonpuolesta) kun han kertoi meille etta juoksemme huhun perassa. Laedgeria ei ollut haudattu sinne hautausmaalle vaan hanen isovanhempansa ovat. Huoh. NOH! Kerran sinne saakka oltiin menty niin etsittiin sitten isovanhemmat.
Kaytiin hautausmaan jalkeen viela King’s Parkissa. Huiman kokoinen puisto ja mielettoman kaunis. Saali vain etta sinne on aivan mahdoton maki kiiveta ensin ylos ja kun se lopulta puuskutettiin lapi niin tajusimme et ei o totta, Jamiella alkaa tyot tunnin paasta ja mun piti viela ehtia kauppaan joka meni myos kiinni samaan aikaan. Myohemmin sitten uudestaan. Tytot jai siis tyytyvaisena viettamaan suunniteltua piknikkia ja me Jamien kanssa lahdettiin raahustamaan takaisin hostellia kohti. En osaa muuten paattaa onko se maki jopa mukavampi menna ylos kuin tulla alas. Korkkareilla en edes yrittaisi. Todella todella todella jyrkka.
Opetin tuossa aussille miten vietetaan krapulapaivaa suomalaisittain ja tietysti ensin miten se hankitaan. Katsoimme lauantain aikana varmaan 6 elokuvaa lopulta, soimme pelkkaa roskaruokaa niin etta ihmettelen jollei verisuonet o tukossa (ensviikon syon pelkkaa salaattia :D) eika oikeastaan tehty mitaan turhan energiaa vievaa. Huh. Ei me mitaan krapulaakaan onnistuttu hankkimaan mut parempi nain. Periaate hallussa ja parempihan se on ettei tartte pahaa oloa karsia.
Tanaan ollaan sitten menossa kuuntelemaan Ralfin (ruotsalaismies) ja Jamien (aussi) kanssa Jazzia kun tuossa keskustassa nakyi olevan joku teltta pystyssa ja kyltti jossa mainostettiin viikonlopun kestavia jazzfestareita. Sinne siis! Onkin aina jaanyt porijazzit valista mut josko ta ois jotain sinne pain. Yksi teltta siina vain naytti olevan ja esiintyjista ei ole tietoakaan, mut ei se menoa haittaa.
Muutin myos toiseen huoneeseen taalla hostellilla. Nyt asun Charlotten (Hollannista), Ralfin ja Jamien kanssa samassa huoneessa. Huimasti isompi ja ainoa huone jossa on telkkari, pleikkari, sohva, parveke.. sanoinko jo etta telkkari ja miljoonia elokuvia? Ei huono :) Lisaksi taalla ei o niin paljoa tuota ihmistrafiikkia kun ketaan ei saa kirjata tahan huoneeseen. Tanne hyvaksytaan vain tyontekijoita kun Jamie tekee yovuoroja jatkuvasti ni pitaa olla hiljaista paivisin. Mulle passaa!
Illalla sitten aloitankin ensimmaisen tyoni taalla :) Hostellin respassa olen tanaan 2,5h ilmainen asuminen palkkana. Maanantaina ja tiistaina harjoitellaan vahan lisaa ja saattaa olla etta myohemmin voisi tulla ihan oikeasti rahaakin tasta hommasta. Niin kauan kuitenkin kuin en palkkaa saa ni vuorotkin on tuota 2,5tuntia 5 kertaa viikossa jolloin etsin siis yha toista tyota. Talla valilla on kuitenkin hyva tamakin kun jaa kummasti saastoon 150dollaria joka viikko :)
Huomenna varmaan saan tietaa lisaa noista vuoroista ja etta tuleeko ihan vakinaista duunia respa tyoskentelysta vai ei, mut joka tapauksessa huomenna ois taas uusi paiva vieda aamulla tyohakemuksia joka paikkaan ja odotella into piukalla josko jostain vaikka tulisi callback :D
Talta eraa heissun heeei! Ny suihkun kautta jazzia kuuntelemaan!
Kaytiin tuossa muutama paiva sitten hautausmaalla Kathyn, Svenjan (ei kylla yhtaan tieda kirjoitinko nimen oikein), Charlotten ja Jamien kanssa. Ei, en ole liittynyt mihinkaan kulttiin. Tytot halusivat ehdottomasti nahda Laedgerin haudan – nayttelijan joka kuoli tuossa jokunen hetki sitten, viimeisena roolinaan Jokeri jonka osuuden han oli juuri saanut suoritettua ennenkuin han otti hengen itseltaan. Aika moista seikkailla metrolla paikkaan josta ei ole hajuakaan missa se lienee, mutta kysymalla siitakin taas selvittiin.
Loydettiin hautausmaa joka oli vain noin kaksikymmenta kertaa isompi mita odotimme ja jalleen kysymaan apua. Ilme infoneidin kasvoilla oli vahintaan osaanottava (tulee varmaan tyonpuolesta) kun han kertoi meille etta juoksemme huhun perassa. Laedgeria ei ollut haudattu sinne hautausmaalle vaan hanen isovanhempansa ovat. Huoh. NOH! Kerran sinne saakka oltiin menty niin etsittiin sitten isovanhemmat.
Kaytiin hautausmaan jalkeen viela King’s Parkissa. Huiman kokoinen puisto ja mielettoman kaunis. Saali vain etta sinne on aivan mahdoton maki kiiveta ensin ylos ja kun se lopulta puuskutettiin lapi niin tajusimme et ei o totta, Jamiella alkaa tyot tunnin paasta ja mun piti viela ehtia kauppaan joka meni myos kiinni samaan aikaan. Myohemmin sitten uudestaan. Tytot jai siis tyytyvaisena viettamaan suunniteltua piknikkia ja me Jamien kanssa lahdettiin raahustamaan takaisin hostellia kohti. En osaa muuten paattaa onko se maki jopa mukavampi menna ylos kuin tulla alas. Korkkareilla en edes yrittaisi. Todella todella todella jyrkka.
Opetin tuossa aussille miten vietetaan krapulapaivaa suomalaisittain ja tietysti ensin miten se hankitaan. Katsoimme lauantain aikana varmaan 6 elokuvaa lopulta, soimme pelkkaa roskaruokaa niin etta ihmettelen jollei verisuonet o tukossa (ensviikon syon pelkkaa salaattia :D) eika oikeastaan tehty mitaan turhan energiaa vievaa. Huh. Ei me mitaan krapulaakaan onnistuttu hankkimaan mut parempi nain. Periaate hallussa ja parempihan se on ettei tartte pahaa oloa karsia.
Tanaan ollaan sitten menossa kuuntelemaan Ralfin (ruotsalaismies) ja Jamien (aussi) kanssa Jazzia kun tuossa keskustassa nakyi olevan joku teltta pystyssa ja kyltti jossa mainostettiin viikonlopun kestavia jazzfestareita. Sinne siis! Onkin aina jaanyt porijazzit valista mut josko ta ois jotain sinne pain. Yksi teltta siina vain naytti olevan ja esiintyjista ei ole tietoakaan, mut ei se menoa haittaa.
Muutin myos toiseen huoneeseen taalla hostellilla. Nyt asun Charlotten (Hollannista), Ralfin ja Jamien kanssa samassa huoneessa. Huimasti isompi ja ainoa huone jossa on telkkari, pleikkari, sohva, parveke.. sanoinko jo etta telkkari ja miljoonia elokuvia? Ei huono :) Lisaksi taalla ei o niin paljoa tuota ihmistrafiikkia kun ketaan ei saa kirjata tahan huoneeseen. Tanne hyvaksytaan vain tyontekijoita kun Jamie tekee yovuoroja jatkuvasti ni pitaa olla hiljaista paivisin. Mulle passaa!
Illalla sitten aloitankin ensimmaisen tyoni taalla :) Hostellin respassa olen tanaan 2,5h ilmainen asuminen palkkana. Maanantaina ja tiistaina harjoitellaan vahan lisaa ja saattaa olla etta myohemmin voisi tulla ihan oikeasti rahaakin tasta hommasta. Niin kauan kuitenkin kuin en palkkaa saa ni vuorotkin on tuota 2,5tuntia 5 kertaa viikossa jolloin etsin siis yha toista tyota. Talla valilla on kuitenkin hyva tamakin kun jaa kummasti saastoon 150dollaria joka viikko :)
Huomenna varmaan saan tietaa lisaa noista vuoroista ja etta tuleeko ihan vakinaista duunia respa tyoskentelysta vai ei, mut joka tapauksessa huomenna ois taas uusi paiva vieda aamulla tyohakemuksia joka paikkaan ja odotella into piukalla josko jostain vaikka tulisi callback :D
Talta eraa heissun heeei! Ny suihkun kautta jazzia kuuntelemaan!
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
Australia - Perth - The Old Swans Barracks
En ma kylla tieda onko tuo lentokoneella kulkeminen ollenkaan luotu mua varten. Jos Thaimaasta Malesiaan tulo oli seikkailu niin Malesiasta Australiaan matkaaminen oli sentin paksu tikku syvalla isovarpaassa. Jos vain joku asia voi menna huonosti ni sehan meni. Tai no ei sentaan taksi hajonnu ja lentokone tippunu, mut muuten.
Karsin hyttysten levittamasta Denguen kuumeesta, jonka ansiosta lampotila nousi aaltoillen valilla huiman korkeaksi, aiheutti punalaikukkaan ihottuman kasvoihin seka kasivarsiin ja aiheutti huonovointisuutta jonka vuoksi sitten nestetasapaino heitti haran pyllya. AirAsian nettisivut oli kaatuneet eli en paassyt varaamaan netista itselleni lippua ja lahdin sitten suoraan lentokentalle. Paha vain etta myos heidan omat ohjelmistot oli kaatuneet ja vaikka odottelin sitten jo 10h alunperin ilmoitettuun nettisivujen avautumisaikaa jolloin kuulen sitten etta sivustot ovat kaatuneet uudestaan ja uusi avautumisaika on seuraavana paivana 5aikaan aamulla eli 11h paassa. "Tule sitten kysymaan uudestaan ni saatetaan ehka saada sulle lippu!" aaivan.. Vaihdoin lentokenttaa jotta oli sitten myos muita lentoyhtioita vaihtoehtoina ja sain lopulta lipun.
Kirjoitettu kentalla;
"10tuntia lentokentalla. Siis takana pain. 12tuntia viela edessa ja itse koneessa pitaisi ilmeisesti olla n 6tuntia. Viela odotettavana 2h 45min ennen kuin vuorokausi vaihtuu ja saan tietaa mista mun lentoni viimein lahtee. Sitte loppu yon voinkin vetaa unta kaaliin kunhan muistaa laittaa heratyksen ainakin tuntia ennen lennon lahtoa. Ollut niin huonotuuri tanaan et pare ottaa varman paalle. Vaihtavat kuitenkin viela lahtolaituria mun kiusaksi."
Niin muuten tekivatkin! Meinaan vaihtoivat lahtolaituria. Onneks kentta ei ollu hirmuisen iso. Kyl mua lahtoselvityksessa vahan ihmetytti kun kuvittelin viela siina kohtaa olevani menossa Sydneyhyn.. Melbourneen en paassy sitte millaan lahiaikoina joten sanoin sille tatille et kunhan johonkin Ausseihin paasen mahdollisimman nopeasti ni hyva on! Ihan vahan oli kyllastymista rinkan kantamiseen, epatietoisuuteen ja odottamiseen ilmassa. Sain kuitenkin lipun seuraavan aamun koneeseen Perthiin :)
Perth on ihan hirmu mukava paikka ja tuli heti kotoisa olo. Hemmetin kylma ja lentokentalle saapuessa satoi. Mut taalla on tosi vehreeta ja taalla on vetta joka puolella ymparilla joka jotenkin oli mulle lohdullista/kotoista. Hostellini on The Old Swan Barracs ja oon viihtyny taalla nyt oikein hyvin. Nukun 4tyton kanssa samassa huoneessa ja uskokaa tai alkaa mut ma oon ehka siistein meista kaikista ;) Petannu jopa petini melkein joka aamu!
Ihmiset on taalla ihan todella ystavallisia. Jopa prepaidliittyman aktivointi puhelu joka kesti 20min oli aikamoinen kokemus. Nainen kyseli toisessa paassa samalla ku naputteli mun osotteita yms ylos et mista oon kotosin ja kertoi et mulla on todella kiva aani ja antoi ns ystavan neuvoja et missa kannattaisi kayda.... Outoa! Ihan kuin mua ois yrittanyt iskea nainen puhelimessa jota en ollu koskaan tavannut enka koskaan tapaa enka edes puhu enaa toiste puhelimessa :D
Hostellilla oon tutustunut parhaiten Jamieen. Jamie on toissa taalla ja on autellut mua hirmusesti esim. toiden hakemisessa, mut ihan ajanviettamisessa ja kaupunkiin tutustumisessakin :) Alan olemaan jo ihan kohtalainen biljardissa ja kuntokin paranee tata tahtia kun Jamien kanssa tehty 5h kavelyretkia kun ollaan metsastetty kenguruja nakopiiriin :) Lopulta luovutettiin ja mentiin suosiolla elaintarhaan. Siel oli vaik mita elukoita mit ollu ikina ennen nahnytkaan! Oli todella kiva reissu ja yritan saada sielta lisattya tanne kuvia lahipaivina. Seuraavana paivana sitten jo kokattiinkin kengurun lihaa. Suosittelen lampimasti! On ehka parasta lihaa mita oon ikina maistanut :)
Tyonhaku edistyy tosiaan makoisasti. Olisin jo yhden duunin saanutkin maaseutu pubista mut en voinut ottaa vastaan kun odottelen viela postia tanne hostellille. Ei nayta kuitenkaan kauhian hankalaa olevan :) Huomenna viedaan Jamien kanssa tyohakemuksia tahan lahialueelle ni jos jostain tarppaisi ilman etta tarttisi maisemaa vaihtaa. Aloitan myos tyot taalla hostellilla ilmeisesti taman viikon aikana ni ei tartte sitte majoituksesta maksaa mitaan :) Se on kuitenkin isoin kulu talla hetkella ni siita tulee sitte iso saasto myos. Hyyyyva!
Hauskaa on ollu ja kokoajan tutustunu uusiin ihmisiin et alkaa olemaan aivot ihan sekaisin valilla :D Jaan kokoajan itselleni kiinni siita et ajattelenkin jo englanniksi.. oooho.
Tassa kaikki talla eraa. Palataan astioille taas lahipaivina :)
Karsin hyttysten levittamasta Denguen kuumeesta, jonka ansiosta lampotila nousi aaltoillen valilla huiman korkeaksi, aiheutti punalaikukkaan ihottuman kasvoihin seka kasivarsiin ja aiheutti huonovointisuutta jonka vuoksi sitten nestetasapaino heitti haran pyllya. AirAsian nettisivut oli kaatuneet eli en paassyt varaamaan netista itselleni lippua ja lahdin sitten suoraan lentokentalle. Paha vain etta myos heidan omat ohjelmistot oli kaatuneet ja vaikka odottelin sitten jo 10h alunperin ilmoitettuun nettisivujen avautumisaikaa jolloin kuulen sitten etta sivustot ovat kaatuneet uudestaan ja uusi avautumisaika on seuraavana paivana 5aikaan aamulla eli 11h paassa. "Tule sitten kysymaan uudestaan ni saatetaan ehka saada sulle lippu!" aaivan.. Vaihdoin lentokenttaa jotta oli sitten myos muita lentoyhtioita vaihtoehtoina ja sain lopulta lipun.
Kirjoitettu kentalla;
"10tuntia lentokentalla. Siis takana pain. 12tuntia viela edessa ja itse koneessa pitaisi ilmeisesti olla n 6tuntia. Viela odotettavana 2h 45min ennen kuin vuorokausi vaihtuu ja saan tietaa mista mun lentoni viimein lahtee. Sitte loppu yon voinkin vetaa unta kaaliin kunhan muistaa laittaa heratyksen ainakin tuntia ennen lennon lahtoa. Ollut niin huonotuuri tanaan et pare ottaa varman paalle. Vaihtavat kuitenkin viela lahtolaituria mun kiusaksi."
Niin muuten tekivatkin! Meinaan vaihtoivat lahtolaituria. Onneks kentta ei ollu hirmuisen iso. Kyl mua lahtoselvityksessa vahan ihmetytti kun kuvittelin viela siina kohtaa olevani menossa Sydneyhyn.. Melbourneen en paassy sitte millaan lahiaikoina joten sanoin sille tatille et kunhan johonkin Ausseihin paasen mahdollisimman nopeasti ni hyva on! Ihan vahan oli kyllastymista rinkan kantamiseen, epatietoisuuteen ja odottamiseen ilmassa. Sain kuitenkin lipun seuraavan aamun koneeseen Perthiin :)
Perth on ihan hirmu mukava paikka ja tuli heti kotoisa olo. Hemmetin kylma ja lentokentalle saapuessa satoi. Mut taalla on tosi vehreeta ja taalla on vetta joka puolella ymparilla joka jotenkin oli mulle lohdullista/kotoista. Hostellini on The Old Swan Barracs ja oon viihtyny taalla nyt oikein hyvin. Nukun 4tyton kanssa samassa huoneessa ja uskokaa tai alkaa mut ma oon ehka siistein meista kaikista ;) Petannu jopa petini melkein joka aamu!
Ihmiset on taalla ihan todella ystavallisia. Jopa prepaidliittyman aktivointi puhelu joka kesti 20min oli aikamoinen kokemus. Nainen kyseli toisessa paassa samalla ku naputteli mun osotteita yms ylos et mista oon kotosin ja kertoi et mulla on todella kiva aani ja antoi ns ystavan neuvoja et missa kannattaisi kayda.... Outoa! Ihan kuin mua ois yrittanyt iskea nainen puhelimessa jota en ollu koskaan tavannut enka koskaan tapaa enka edes puhu enaa toiste puhelimessa :D
Hostellilla oon tutustunut parhaiten Jamieen. Jamie on toissa taalla ja on autellut mua hirmusesti esim. toiden hakemisessa, mut ihan ajanviettamisessa ja kaupunkiin tutustumisessakin :) Alan olemaan jo ihan kohtalainen biljardissa ja kuntokin paranee tata tahtia kun Jamien kanssa tehty 5h kavelyretkia kun ollaan metsastetty kenguruja nakopiiriin :) Lopulta luovutettiin ja mentiin suosiolla elaintarhaan. Siel oli vaik mita elukoita mit ollu ikina ennen nahnytkaan! Oli todella kiva reissu ja yritan saada sielta lisattya tanne kuvia lahipaivina. Seuraavana paivana sitten jo kokattiinkin kengurun lihaa. Suosittelen lampimasti! On ehka parasta lihaa mita oon ikina maistanut :)
Tyonhaku edistyy tosiaan makoisasti. Olisin jo yhden duunin saanutkin maaseutu pubista mut en voinut ottaa vastaan kun odottelen viela postia tanne hostellille. Ei nayta kuitenkaan kauhian hankalaa olevan :) Huomenna viedaan Jamien kanssa tyohakemuksia tahan lahialueelle ni jos jostain tarppaisi ilman etta tarttisi maisemaa vaihtaa. Aloitan myos tyot taalla hostellilla ilmeisesti taman viikon aikana ni ei tartte sitte majoituksesta maksaa mitaan :) Se on kuitenkin isoin kulu talla hetkella ni siita tulee sitte iso saasto myos. Hyyyyva!
Hauskaa on ollu ja kokoajan tutustunu uusiin ihmisiin et alkaa olemaan aivot ihan sekaisin valilla :D Jaan kokoajan itselleni kiinni siita et ajattelenkin jo englanniksi.. oooho.
Tassa kaikki talla eraa. Palataan astioille taas lahipaivina :)
perjantai 9. heinäkuuta 2010
Kualalumpur - Malesia - seikkailua - taalla tehdaan kaduilla lenkkareita..
No ei taas menny ihan suunnitelmien mukaisesti.
Lahdin AoNangilta n.10 aikaan aamulla. Lippuun oli merkitty matkustustavoiksi paatti seka bussi ja saapuminen maaranpaahan 6.00seuraavan paivan aamuna. En tieda oliko se nyt kuitenkin vallan positiivinen asia, etta matkani oli kaikkea muuta kuin tapahtuma koyha, silla nyt ei ollut juuri aikaa surkutella takaisin Suomeen lahteneita aivan ihania matkakumppaneitani. Ikava on hirmuinen! ^^ *halirutistus*
Kuitenkin takaisin matkaan
Ensimmaisen tunnin aikana olin vaihtanut bussia neljasti. Paasin aina hiukan matkaa eteenpain kunnes bussikuski huusi taas 'kualalumpuuuuur! kualalumpuuuur!!!' ja jatti mut yksinani odottamaan johonkin muutamaksi minuutiksi jatkoyhteytta. Varsinainen lippu multa otettiin pois heti ensimmaisella pysahdyksella ja vaihdettiin rintaan laitettavaan tarralappuun jossa luki K.L. ja jotain Thaiksi.. Olin merkitty, mutten aivan 100% varma mihin.
Neljannen bussin kuski oli vanhempi herrasmies, hieman huolestuneen nakoinen kait luonnostaan. Hanella tuntui olevan ongelmia painavien laukkujen kanssa ja sateen alkaessa pressun laittaminen tuntui kestavan todella kauan. Meinasin jo kysya jos joku menisi hanta auttamaan, mutta silloin han jo saikin pressun paikalleen. Harmittaa ettei kukaan havahtunut aikaisemmin. Kun lahdimme liikekannalle ehdimme ajamaan ehka n.300metria kunnes bussi pysahtyi toksahdellen. Joku hyppasi takaosasta etupenkille ja matkustajat huudettiin ulos autosta. Kuski oli saanut sydankohtauksen. Eteen hypannyt matkustaja oli ilmeisesti ensiapuhoitaja tjms (en aivan ymmartanyt) ja ambulanssi tuli paikalle ihailtavan nopeasti vain muutaman minuutin sisalla. Mies sai kaiken mahdollisen avun, mutta valitettavasti han ei selvinnyt.
Muistoasi kunnioittaen.
Sita kylla ihmettelen et minka hiton takia he kysyi ASPERIINIA sydankohtauksen saaneelle.. En voi ymmartaa. Mies ei varsinaisesti nayttanyt enaa olevan tassa maailmassa tai millaan tavalla kykeneva nielemaan pillereita. Ja toisaalta kun tarjosin adrenaliinipiikkiani (kannan aina mukana pahan allergian vuoksi) avuksi niin se todettiin liian vaaralliseksi kun olisi ollut 50/50 mahdollisuus.. joko olisi tappanut heti tai voinut pelastaa hengen.. On nama omituisia thai-ihmiset.
Tottakai = oli ukkosmyrsky ja kaatosade kun odotimme sateensuojassa matkamme kohtaloa. Paasimme n. 1.5h odottelun jalkeen jatkamaan matkaa.
Vaihto jossain kaupungissa (hatyai tjms) ja seuraava bussi oli KYLMA! Olin valmiiksi kuumeinen pari paivaa aiemmalta reissulta Koh Taolta Ao Nangille. Ta bussi oli jotain aivan muuta. Mulla oli paalla sukat, pitkat housut, tpaita, huppari, kaulahuivi ja iso fleesepeitto ja ma palelin. Na ei kertakaikkiaan osaa kayttaa ilmastointia!
Juuri kun saa melkein hyvan asennon ja yrittaa nukkua niin bussi pysahtyy ja kaikki ulos. Pitais vaihtaa maata. Passin tarkastuksesta lapi ja takaisin bussiin, hyva asento ja sama uusiksi. Talla kertaa otetaan tavaratkin mukaan. Takaisin bussiin ja en enaa edes yrita loytaa mukavaa asentoa.
Pikkuvinkki niille jotka itse ajattelivat lahtea reppureissulle. Ota aina maan valuuttaa hieman mukaasi ennen kuin saavut maahan. Helpottaa huomattavasti asioita kun saavut vieraaseen maahan/kaupunkiin 4aikaan aamuyosta ja kaikki ATMt (otto-maatti) ovat sisatiloissa joihin paasee vasta kuuden aikaan aamulla. Yopaikkojakin olisi ihan hyva katsoa hieman valmiiksi.
Tutustuin jo bussissa saksalaiseen ja englantilaiseen tyttoihin seka amerikkalaiseen poikaan ja ihmeteltiin siina yon pikkutunteina sitten yhdessa et mitas tassa nyt sitten kuuluisi tehda.. Sattumalta loysimme yli puolituntia ihmeteltyamme eraan sevenelevenin (ruokakauppa) joka on 24h auki ja siella oli automaatti!! Jippii! Rahat ulos -> taksiin -> hostellille -> nukkumaan. Sisaankirjautuessa kello oli hieman yli 5aamulla.
SELVISIN!
Nyt ollut bussi reissun jaljilta tosiaan vahan kuumeinen mutta alkaa olemaan parempi jo. Pikkuhiljaa alkaa tuo ruokakin jo maistumaan ainakin vakisin vaantaessa ja parempi nainkin :) Paikalliset poperot on taalla muuten ihan eriluokkaa kuin Thaimaassa. Aivan kamalaa huttua. Kadut haiseekin valilla aivan jarkyttavalle. Noh kaikkeen tottuu! Tanaan kuitenkin ajattelen "vatsaystavallisesti" ja tyydyn Mcdonaldsin pulliin seka hedelmiin.
Sen verran kuitenkin kavin kiertelemassa eilen kuumeesta huolimatta etta nain jonkun temppeliluolan (nimesta ei hajuakaan taytyy kysasta joltain) ja tuhansia apinoita!
Kualalumpur / Monkey inn kuittaa :) heissun hei!
Lahdin AoNangilta n.10 aikaan aamulla. Lippuun oli merkitty matkustustavoiksi paatti seka bussi ja saapuminen maaranpaahan 6.00seuraavan paivan aamuna. En tieda oliko se nyt kuitenkin vallan positiivinen asia, etta matkani oli kaikkea muuta kuin tapahtuma koyha, silla nyt ei ollut juuri aikaa surkutella takaisin Suomeen lahteneita aivan ihania matkakumppaneitani. Ikava on hirmuinen! ^^ *halirutistus*
Kuitenkin takaisin matkaan
Ensimmaisen tunnin aikana olin vaihtanut bussia neljasti. Paasin aina hiukan matkaa eteenpain kunnes bussikuski huusi taas 'kualalumpuuuuur! kualalumpuuuur!!!' ja jatti mut yksinani odottamaan johonkin muutamaksi minuutiksi jatkoyhteytta. Varsinainen lippu multa otettiin pois heti ensimmaisella pysahdyksella ja vaihdettiin rintaan laitettavaan tarralappuun jossa luki K.L. ja jotain Thaiksi.. Olin merkitty, mutten aivan 100% varma mihin.
Neljannen bussin kuski oli vanhempi herrasmies, hieman huolestuneen nakoinen kait luonnostaan. Hanella tuntui olevan ongelmia painavien laukkujen kanssa ja sateen alkaessa pressun laittaminen tuntui kestavan todella kauan. Meinasin jo kysya jos joku menisi hanta auttamaan, mutta silloin han jo saikin pressun paikalleen. Harmittaa ettei kukaan havahtunut aikaisemmin. Kun lahdimme liikekannalle ehdimme ajamaan ehka n.300metria kunnes bussi pysahtyi toksahdellen. Joku hyppasi takaosasta etupenkille ja matkustajat huudettiin ulos autosta. Kuski oli saanut sydankohtauksen. Eteen hypannyt matkustaja oli ilmeisesti ensiapuhoitaja tjms (en aivan ymmartanyt) ja ambulanssi tuli paikalle ihailtavan nopeasti vain muutaman minuutin sisalla. Mies sai kaiken mahdollisen avun, mutta valitettavasti han ei selvinnyt.
Muistoasi kunnioittaen.
Sita kylla ihmettelen et minka hiton takia he kysyi ASPERIINIA sydankohtauksen saaneelle.. En voi ymmartaa. Mies ei varsinaisesti nayttanyt enaa olevan tassa maailmassa tai millaan tavalla kykeneva nielemaan pillereita. Ja toisaalta kun tarjosin adrenaliinipiikkiani (kannan aina mukana pahan allergian vuoksi) avuksi niin se todettiin liian vaaralliseksi kun olisi ollut 50/50 mahdollisuus.. joko olisi tappanut heti tai voinut pelastaa hengen.. On nama omituisia thai-ihmiset.
Tottakai = oli ukkosmyrsky ja kaatosade kun odotimme sateensuojassa matkamme kohtaloa. Paasimme n. 1.5h odottelun jalkeen jatkamaan matkaa.
Vaihto jossain kaupungissa (hatyai tjms) ja seuraava bussi oli KYLMA! Olin valmiiksi kuumeinen pari paivaa aiemmalta reissulta Koh Taolta Ao Nangille. Ta bussi oli jotain aivan muuta. Mulla oli paalla sukat, pitkat housut, tpaita, huppari, kaulahuivi ja iso fleesepeitto ja ma palelin. Na ei kertakaikkiaan osaa kayttaa ilmastointia!
Juuri kun saa melkein hyvan asennon ja yrittaa nukkua niin bussi pysahtyy ja kaikki ulos. Pitais vaihtaa maata. Passin tarkastuksesta lapi ja takaisin bussiin, hyva asento ja sama uusiksi. Talla kertaa otetaan tavaratkin mukaan. Takaisin bussiin ja en enaa edes yrita loytaa mukavaa asentoa.
Pikkuvinkki niille jotka itse ajattelivat lahtea reppureissulle. Ota aina maan valuuttaa hieman mukaasi ennen kuin saavut maahan. Helpottaa huomattavasti asioita kun saavut vieraaseen maahan/kaupunkiin 4aikaan aamuyosta ja kaikki ATMt (otto-maatti) ovat sisatiloissa joihin paasee vasta kuuden aikaan aamulla. Yopaikkojakin olisi ihan hyva katsoa hieman valmiiksi.
Tutustuin jo bussissa saksalaiseen ja englantilaiseen tyttoihin seka amerikkalaiseen poikaan ja ihmeteltiin siina yon pikkutunteina sitten yhdessa et mitas tassa nyt sitten kuuluisi tehda.. Sattumalta loysimme yli puolituntia ihmeteltyamme eraan sevenelevenin (ruokakauppa) joka on 24h auki ja siella oli automaatti!! Jippii! Rahat ulos -> taksiin -> hostellille -> nukkumaan. Sisaankirjautuessa kello oli hieman yli 5aamulla.
SELVISIN!
Nyt ollut bussi reissun jaljilta tosiaan vahan kuumeinen mutta alkaa olemaan parempi jo. Pikkuhiljaa alkaa tuo ruokakin jo maistumaan ainakin vakisin vaantaessa ja parempi nainkin :) Paikalliset poperot on taalla muuten ihan eriluokkaa kuin Thaimaassa. Aivan kamalaa huttua. Kadut haiseekin valilla aivan jarkyttavalle. Noh kaikkeen tottuu! Tanaan kuitenkin ajattelen "vatsaystavallisesti" ja tyydyn Mcdonaldsin pulliin seka hedelmiin.
Sen verran kuitenkin kavin kiertelemassa eilen kuumeesta huolimatta etta nain jonkun temppeliluolan (nimesta ei hajuakaan taytyy kysasta joltain) ja tuhansia apinoita!
Kualalumpur / Monkey inn kuittaa :) heissun hei!
tiistai 6. heinäkuuta 2010
-Dedicated to Stevie & Hannah-
Viimeinen ilta edessä, ollaan siis nyt lähtöpisteessa, eli Ao Nangilla. Tänään on ikäänkuin pakko mennä "yhdelle" vielä Chang baariin, ja sitten suht ajoissa takaisin guest houselle, kert Hennan bussi lähtee Malesiaan aamulla kympin aikaan ja me poistutaan sit 12 paikkeilla.
Meidät toivotettiin tänne taas oikein lämpimästi tervetulleeksi, ihanaa kun meitit muistetaan.
Todella ihana reissu on takana, ja kuten aina aika tuntuu menneen kuin siivillä. Ollaan tutustuttu moniin hienoihin ihmisiin, joista toivottavasti ainakin osa tullaan vielä näkemään jossain päin maailmaa. Ainakin yllämainitut tytöt on pakko nähdä, koska tehtiin pikkurilli lupaus, ja jos sen rikkoo niin sitten on kuulemma twat, ja sitähän ei sovi riskeerata.
Nyt täytyy mennä (kuumaan!) suihkuun ja sen jälkeen lähteä syömään ja pihalle, palataan toisessa maassa!
Viimeinen ilta edessä, ollaan siis nyt lähtöpisteessa, eli Ao Nangilla. Tänään on ikäänkuin pakko mennä "yhdelle" vielä Chang baariin, ja sitten suht ajoissa takaisin guest houselle, kert Hennan bussi lähtee Malesiaan aamulla kympin aikaan ja me poistutaan sit 12 paikkeilla.
Meidät toivotettiin tänne taas oikein lämpimästi tervetulleeksi, ihanaa kun meitit muistetaan.
Todella ihana reissu on takana, ja kuten aina aika tuntuu menneen kuin siivillä. Ollaan tutustuttu moniin hienoihin ihmisiin, joista toivottavasti ainakin osa tullaan vielä näkemään jossain päin maailmaa. Ainakin yllämainitut tytöt on pakko nähdä, koska tehtiin pikkurilli lupaus, ja jos sen rikkoo niin sitten on kuulemma twat, ja sitähän ei sovi riskeerata.
Nyt täytyy mennä (kuumaan!) suihkuun ja sen jälkeen lähteä syömään ja pihalle, palataan toisessa maassa!
sunnuntai 4. heinäkuuta 2010
Loppua kohti kay aika meilla jo..
Kuukausi poissa kotoa. Tuntuu yhta paljon sekunnin sykahdykselta kuin pienelta ikuisuudelta. Aika mennyt hirvittavan nopeasti taalla ja toisaalta tuntuu etta koti on niin kaukana jo.. Tuntuu holmolta ettei pysty aina halutessaan edes soittamaan ystaville ja perheelle. Olette ollut paljon mielessani :)
Myonnan. Koti-ikava on. Vaikka mielialani ovat kuten normaalistikin olleet hyvin ailahtelevaiset niin on meilla ollut todella hauskaa! Reissu on ollut upea kokemus eika viela halua edes ajatella sita etta meilla kolmella on enaa muutama paiva taalla yhteista aikaa jaljella.
Viimepaivina ollaan kuitenkin kirottu niin paivien kuin rahojenkin vahyytta kun tekemista olisi vaikka kuinka mutta aina jompikumpi edella mainituista tulee esteeksi eteen. Eilen kuitenkin lahdettiin naapurisaarelle (en nyt millaan saa saaren nimea paahani mutta kehuttu olevan yksi maailman kauneimmista) snorklaamaan ja olinkin jo odottanut tapahtumaa Suomesta lahtien. Se vaan on niin ihanaa, kaunista ja rentouttavaa! Merenalainen maailma on taalla todella kaunis.
Huominen snorklaus/laitesukelluskokeilu jaa kuitenkin taas haaveeksi kun taytyy lahtea takaisin alkupisteeseen oikeaa lentokonetta etsimaan. Lupasin kuitenkin loppuvuodesta tulla takaisin Koh Taolle ja silloin opettelevani kaikki laitesukelluksen salat. Ties vaikka ryhtyisin sukellusopettajaksi ;)
Tanaan Hennalla on metsastyspaiva. Metsastan mm. matkoja kolmelle Taolta Ao Nangille, hauskempia postikortteja (alkaa mua syyttako! taalla ei vain osata..) seka uutta Paolo Coelhon kirjaa kun vanhat tuli jo ahmittua lapi. Taytyy varmaan kohta lahetella puoli kirjastoa jo Suomeen..
//HYTTYNEN SYA MUNT!//
Kalle seurustelee jossain brittityttojen Stevien ja Hannahin kanssa ja Reeta on vuorikiipeilemassa!! Paasi se viimein vaikka luultiin jo ettei onnistu lainkaan :)
Tanaan Stevien ja Hannahn kanssa taalla yhteista viimeista iltaa viettamaan. Layton jo jattikin porukan muutama paiva sitten ja jatkoi takaisin kohti Melbournea jossa tapaamme sitten joskus myohemmin kunhan sinne asti paastaan. Myos Stevien ja Hannahn kanssa hyvastit ei suinkaan ole lopulliset, mutta menee varmaan helposti vuosi ennen kuin tytot uudestaan kohtaamme ja siksi haikeus. Meidat kolme reissaajaa ollaan kuitenkin jo kutsuttu esim tutustumaan heidan opastuksella Englantiin seka yhdessa Eurooppaa kiertelemaan :) Hauskaa
---
Tuskin kirjoitan enaa mitaan Thaimaan puolelta kun loppuaika menee paa osin liikekannalla, mutta jalkeen pain sitten kokoan taas vihostani viimepaivien tapahtumat tannekin. Saa katsoa mista pain maailmaa sitten laitankaan viestia..
Rakkain terveisin
Myonnan. Koti-ikava on. Vaikka mielialani ovat kuten normaalistikin olleet hyvin ailahtelevaiset niin on meilla ollut todella hauskaa! Reissu on ollut upea kokemus eika viela halua edes ajatella sita etta meilla kolmella on enaa muutama paiva taalla yhteista aikaa jaljella.
Viimepaivina ollaan kuitenkin kirottu niin paivien kuin rahojenkin vahyytta kun tekemista olisi vaikka kuinka mutta aina jompikumpi edella mainituista tulee esteeksi eteen. Eilen kuitenkin lahdettiin naapurisaarelle (en nyt millaan saa saaren nimea paahani mutta kehuttu olevan yksi maailman kauneimmista) snorklaamaan ja olinkin jo odottanut tapahtumaa Suomesta lahtien. Se vaan on niin ihanaa, kaunista ja rentouttavaa! Merenalainen maailma on taalla todella kaunis.
Huominen snorklaus/laitesukelluskokeilu jaa kuitenkin taas haaveeksi kun taytyy lahtea takaisin alkupisteeseen oikeaa lentokonetta etsimaan. Lupasin kuitenkin loppuvuodesta tulla takaisin Koh Taolle ja silloin opettelevani kaikki laitesukelluksen salat. Ties vaikka ryhtyisin sukellusopettajaksi ;)
Tanaan Hennalla on metsastyspaiva. Metsastan mm. matkoja kolmelle Taolta Ao Nangille, hauskempia postikortteja (alkaa mua syyttako! taalla ei vain osata..) seka uutta Paolo Coelhon kirjaa kun vanhat tuli jo ahmittua lapi. Taytyy varmaan kohta lahetella puoli kirjastoa jo Suomeen..
//HYTTYNEN SYA MUNT!//
Kalle seurustelee jossain brittityttojen Stevien ja Hannahin kanssa ja Reeta on vuorikiipeilemassa!! Paasi se viimein vaikka luultiin jo ettei onnistu lainkaan :)
Tanaan Stevien ja Hannahn kanssa taalla yhteista viimeista iltaa viettamaan. Layton jo jattikin porukan muutama paiva sitten ja jatkoi takaisin kohti Melbournea jossa tapaamme sitten joskus myohemmin kunhan sinne asti paastaan. Myos Stevien ja Hannahn kanssa hyvastit ei suinkaan ole lopulliset, mutta menee varmaan helposti vuosi ennen kuin tytot uudestaan kohtaamme ja siksi haikeus. Meidat kolme reissaajaa ollaan kuitenkin jo kutsuttu esim tutustumaan heidan opastuksella Englantiin seka yhdessa Eurooppaa kiertelemaan :) Hauskaa
---
Tuskin kirjoitan enaa mitaan Thaimaan puolelta kun loppuaika menee paa osin liikekannalla, mutta jalkeen pain sitten kokoan taas vihostani viimepaivien tapahtumat tannekin. Saa katsoa mista pain maailmaa sitten laitankaan viestia..
Rakkain terveisin
torstai 1. heinäkuuta 2010
I shall invite you all to dinner

Koska meilla on keittio! Hah! ja kuuma suihku, ja iso makkari ja RIIPPUMATTO! Luultiin, etta tullaan viettamaan yot taalla Koh Taolla bungalowissa tms. mutta toisin kavi, vaikka tuo asutus bungalowin hinnalla ja nimella kulkee, niin on se kylla moisesta todella kaukana. Meilla on siis talo, aivan oikein, ei mikaan suuri, mutta ihan talo kuitenkin. Eika maksanu paljoo, 450 b per yo, mika on siis euroissa ei pal paskaakaan. JEI!
Jos loydan taalta vuorikiipeily reissun, niin ollaan tod.nak. loppuun saakka taalla, kert on muutenkin kaikin puolin mukava saari. Hirrveesti tekis mieli menna sukeltaa, mutta kun se on niin pirun kallista lystia. Taidetaan kuitenkin lahtea snorklailee tas joku paiva, close enough?
Kert ei vaan mitenkaan onnistu toi kuvien lataaminen (jupinaa) bongasin googlen kautta yhden kuvan tasta saaresta, jotta saatte hieman osviittaa.
Joopa joo, ei ole tosiaan ehditty tanne paljonkaan nyt taman reissun aikana kirjoitella, kert ei oo millaa mlattanu istahtaa alas nettikahvilaan, ja kert nailla saarilla taa on hiukan kalliimpaa, kun tuolla maalla, niin ei senkaan takia ole niin suurta halua ollut.
Nyt kuitenkin siis Koh Taolla ollaan, ja taa(kin) on aivan ihana paikka. Aika pieni, mutta hauskanen kuitenkin. Mielummin hengailen Thaimaassa pienella saarella, kuin isossa kaupungissa, se on tullut jo todistettua Phuketin ja Surat Thanin avulla. Phuketissa oli liikaa kaikkea ja Surat Thanissa ei sitten taas ollut mitaan :D
Mulla on nyt niin kova nalka, et on pakko menna metsastaa jotain muonaa, ja ai niin, olisikohan mun kuulunut kertoa nukkuville kavereille et lahden seikkailee? Eivatkohan ne sen herattyaan tajua :D
keskiviikko 23. kesäkuuta 2010
Reeta taalla hei!
Pistan nyt suoraan tekstia omasta vihosta tanne, eli saattaa olla, etta Henna on jotakin samoja juttuja jo aikaisemmin tanne suuntaan kirjoitellut, mutta ehkapa te kestatte sen...
20.06
Meitsin synttarit!
Ollaan Koh Samuilla beachilla makoilemassa, ei olla tassa varttia kauempaa oltu ja jo noin nelja tyyppia on tullu myymaan pilvea, juu ei kiitos. Kalle varmaan sit nayttaa ihan pilviveikolta, heheh :D
Tultiin tanne eilen taas yhdella vanhemman puoleisella paatilla, meilla on vanhojen laivojen kirous ihan selkeesti.
Loydettiin Hannah ja Stevie (britti tytsyt) ja vietettiin iltaa heidan kanssaan. Ei otettu kun parit, kert tanaan on tarkoitus juhlistaa vahan enemman.
Meilla on nyt ensimmainen bungalowissa vietetty yo takana, se on oikeastaan ihan kuin mokki, seinalta loytyy kirjotuksia ah niin ihanalta 90 luvulta asti, vaikka luulen vahvasti, etta kyseiset tapetit on paikoilleen liisteroity joskus 70 luvulla...
Mokki ilmastoinnilla ja kuumalla suihkulla olisi maksanut 300 b enemman, joten tyydyttiin taas tavalliseen (ja aika pirun meluisaan) tuulettimeen.
Takaisin tahan paivaan...
Ollaan tosiaan talla hetkella Koh Phanganilla, tultiin tanne eilen erittain hitaalla ja ruosteisella veneella.
Oli kylla sen matkan arvoinen, nimittain tama paikka on aivan ihana! Asustellaan jalleen bungalowissa,, mutta taa on ihan eri luokkaa kuin viimeksi, vaikkakin taas saastettiin satasia ottamalla tuulettimellinen huono ilmastoinnin sijaan, mutta se ei paljoo mielta paina. Taalta loytyy kaikki pelit ja vehkeet, on uima-allasta, kuntosalia, hierontaa jnejnejne.. I'm in heaven!
Eilen oli aikamoiset pool partyt tuossa altaalla, tuli taas aivan liian monta amparillista juotua, mutta mikapas siina, lomallahan taalla ollaan. Kaikki kuitenkin ovat nyt jo suht hengissa, kun on aamiaistakin saatu naamariin.
Ai niin, mun pitikin hehkuttaa, kun paasin vesiskootterilla paristelemaan pari paivaa sitten, oli aivan sairaan siistia! Vitsi niilla paasi lujaa!
Huomasin just, etta tassa kyseisessa paikassa on puolet kalliimpi netti, kun muualla, et ehka en sit kuitenkaan kauheasti enempaa tarinoi tahan valiin.
Pieni referointi kuitenkin loppuun:
Ma olen talla(kin) hetkella erittain tyytyvainen elamaani! Taalla menee kaikki hirmui hyvin, ja ollaan saatu viela kaiken lisaksi kaikki matkakaiffarit samalle saarelle, mita muuta voisi ihminen toivoa?
20.06
Meitsin synttarit!
Ollaan Koh Samuilla beachilla makoilemassa, ei olla tassa varttia kauempaa oltu ja jo noin nelja tyyppia on tullu myymaan pilvea, juu ei kiitos. Kalle varmaan sit nayttaa ihan pilviveikolta, heheh :D
Tultiin tanne eilen taas yhdella vanhemman puoleisella paatilla, meilla on vanhojen laivojen kirous ihan selkeesti.
Loydettiin Hannah ja Stevie (britti tytsyt) ja vietettiin iltaa heidan kanssaan. Ei otettu kun parit, kert tanaan on tarkoitus juhlistaa vahan enemman.
Meilla on nyt ensimmainen bungalowissa vietetty yo takana, se on oikeastaan ihan kuin mokki, seinalta loytyy kirjotuksia ah niin ihanalta 90 luvulta asti, vaikka luulen vahvasti, etta kyseiset tapetit on paikoilleen liisteroity joskus 70 luvulla...
Mokki ilmastoinnilla ja kuumalla suihkulla olisi maksanut 300 b enemman, joten tyydyttiin taas tavalliseen (ja aika pirun meluisaan) tuulettimeen.
Takaisin tahan paivaan...
Ollaan tosiaan talla hetkella Koh Phanganilla, tultiin tanne eilen erittain hitaalla ja ruosteisella veneella.
Oli kylla sen matkan arvoinen, nimittain tama paikka on aivan ihana! Asustellaan jalleen bungalowissa,, mutta taa on ihan eri luokkaa kuin viimeksi, vaikkakin taas saastettiin satasia ottamalla tuulettimellinen huono ilmastoinnin sijaan, mutta se ei paljoo mielta paina. Taalta loytyy kaikki pelit ja vehkeet, on uima-allasta, kuntosalia, hierontaa jnejnejne.. I'm in heaven!
Eilen oli aikamoiset pool partyt tuossa altaalla, tuli taas aivan liian monta amparillista juotua, mutta mikapas siina, lomallahan taalla ollaan. Kaikki kuitenkin ovat nyt jo suht hengissa, kun on aamiaistakin saatu naamariin.
Ai niin, mun pitikin hehkuttaa, kun paasin vesiskootterilla paristelemaan pari paivaa sitten, oli aivan sairaan siistia! Vitsi niilla paasi lujaa!
Huomasin just, etta tassa kyseisessa paikassa on puolet kalliimpi netti, kun muualla, et ehka en sit kuitenkaan kauheasti enempaa tarinoi tahan valiin.
Pieni referointi kuitenkin loppuun:
Ma olen talla(kin) hetkella erittain tyytyvainen elamaani! Taalla menee kaikki hirmui hyvin, ja ollaan saatu viela kaiken lisaksi kaikki matkakaiffarit samalle saarelle, mita muuta voisi ihminen toivoa?
maanantai 21. kesäkuuta 2010
heloooooooo!
Eika niin mitaan asiaa :D mut hyvin menee kuitenkin.. Tanaan oltu rannalla ja hieronnassa. Eilen juhlittiin niita Reetan syntymapaivia ja kaytiin ravintolassa syomassa. En o ikina ikina ikina saanu niin hyvaa palvelua ravintolassa enka muuten yhta hyvaa ruokaakaan. Thaimaa-fiilis on niin palannut ja toivottavasti pysyvasti :)
Seuraava etappi huomenna onkin sitte Koh Phangan ja ne full moon partyt (26.6) mista ollaan toitotettu :)
<3~* Ikava on :)
Seuraava etappi huomenna onkin sitte Koh Phangan ja ne full moon partyt (26.6) mista ollaan toitotettu :)
<3~* Ikava on :)
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Unelmista paratiisiin ja sielta turistihelvettiin...
On ollut nyt vahan hiljaiseloa hetken aikaa. Ensin siksi etta oli niin mielettoman ihanaa ja hauskaa ettei kenellakaan tullut mieleenkaan istua koneenaarelle. Eika silti eipa silloin ollut nettiakaan tai edes pistorasiaa guesthousella. Taman jalkeen puhtaasti kaikilla oli parin paivan ketutus eika taaskaan mieli tehnyt tehda oikein mitaan.
Phi Phi Island oli ihana! Paljon nuoria ja silti vahan peraan huutelua. Sai kavella rauhassa ja ihmetella katukeittioiden anteja seka halpoja hintoja. Layton oli liittynyt jo aamusta Ao Nangilta lahtiessa joukkoomme (yllatti meidat kaikki yhtakkia ilmestymalla ovemme taakse etta heivaan hei mitas kuuluu :D) ja illalla juhlimme sitten PhiPhin rannalla jalleen nakemista. Tosiaan heti samana paivana kun paasimme Phi Phille niin siella oli rannalla suuret beach partyt :) Paikallisten hitsaustaitoja oli pelottava seurata alle 30metrin sateella mutta kylla ne kaiuttimet lopulta pysyi katossa kokoillan. Keskiyon pintaan alkanut ukkoskuuro ei haitannut menoa lainkaan, kaiuttimien paalle laitettiin vain pressut ja musiikki ei katkennut hetkeksikaan :) Seuraavana paivana sitten kierreltiin vahan saarta ja harmiteltiin ettei oltu varattu useampaa paivaa siella oloon.
Kahden yota Phi Philla olon jalkeen Layton lahti taas omille reiteilleen ja me jatkoimme matkaa kohti Phukettia. Alkaa vain kayko. Ainakaan meille Phuket ei tarjonnut mitaan. Joka paikkaan revittiin ja huudettiin peraan. Ensimmainen paikka todella missa piti laukun tiukasti kainalossa ja tarkisti laukun vetoketjut useampaankin otteeseen. Tulipahan kuitenkin Nahtya Sedu Koskisen ravintola.. Aivan kuin olisi Onnelaan tullut. Yhdella sisaanpaasymaksulla olisi maksanut kaikkien kolmen ruokailun ja juomat olivat samaa luokkaa. 15minuuttia seductionissa tuli siis aivan tajuttoman kalliiksi ja sina paivana meilla kuluikin varmaan eniten rahaa mita muuten taalla ollessa.
Phuket (=FuckIt) sai oikeastaan kaikilla mielen matalaksi. Ei se ollut lahellakaan sita Thaimaata johon oltiin totuttu. Harmiteltiinkin heti etta oltiin otettu kahdeksiyoksi majoitus mutta hyvin siitakin selvittiin. Toisena aamuna harvinaisen nopea pakkaus ja pois Phuketista.
Meilla ei kylla ollut mitaan tuuria mukana talla reissulla. 4tunnin matkaseuraksi saimme 5 aussia/brittia/amerikkalaista. Osa vahvasti krapulaisia ja osa kai edelleen kannissa. Kamala meteli ja haju. yoh.. Onneksi seuraava kohteemme Surat Than oli todella rauhallinen ja mukava paikka. Surat Thanissa olimme vain yhden yon mutta silti se on varmaan yksi niista jotka jaavat varmasti mieliimme. Se on paikka jossa ei todella ole paljoa turisteja. Itseasiassa ainoat naimme hotellissamme (1kpl) ja sitten pois lahtiessa turistiinformaation edessa ne jotka olivat tulossa samaan bussiin (n10kpl).
Kun saavuimme Surat Thaniin kello oli jotain kuuden paikkeilla kait. Meilla oli hirvea nalka mutta kun piti kayda viela reissun jalkeen suihkussa jne niin kello tuli jo kahdeksaa kun vihdoin paasimme metsastamaan ruokaa. Metsastysta siita tulikin silla kaikki paikat siella tuntuivat olevan jo kiinni. Oltiin kaikki jo totuttu siihen etta enemman turistipaikoissa kaupat ja ruokapaikat ovat pitkalle yohon asti avoinna. Loysimme kuitenkin eraan ruokapaikan joka oli viela auki mutta ketaan siella ei puhunut sanaakaan englantia :D Lopulta nayttamalla saimme tilattua kalaa ja riisia seka jotain harmaata, jotain mika naytti tomaatilta muttei todellakaan ollut tomaattia ja jotain keltaista nahkeaa. Hyvaa oli! Kesken ruokailun ovelle tuli myoskin ronsu ihastuttamaan iltaamme ja myohemmin Kalle paasi viela ruokkimaan sita ^^
Nyt ollaan Koh Samuilla. Tanaan juhlitaan Reetan syntymapaivaa! PALJON ONNEA REETA! Tarkoituksena pukeutua vahan siistimmin ja menna syomaan vahan paremmin :) noin ainakin...
Tiistaina sitten kohti Koh Phangania ja Full moon party! Ajoissa mennaan etta viela jonkin yopaikan loytaisi :)
Kaikki siis oikein hyvin ja elama hymyilee taas kun Phuketin haamu ollaan saatu karistettua vihdoin mielestamme :) Ikava on!! Olette mielessani<3
Phi Phi Island oli ihana! Paljon nuoria ja silti vahan peraan huutelua. Sai kavella rauhassa ja ihmetella katukeittioiden anteja seka halpoja hintoja. Layton oli liittynyt jo aamusta Ao Nangilta lahtiessa joukkoomme (yllatti meidat kaikki yhtakkia ilmestymalla ovemme taakse etta heivaan hei mitas kuuluu :D) ja illalla juhlimme sitten PhiPhin rannalla jalleen nakemista. Tosiaan heti samana paivana kun paasimme Phi Phille niin siella oli rannalla suuret beach partyt :) Paikallisten hitsaustaitoja oli pelottava seurata alle 30metrin sateella mutta kylla ne kaiuttimet lopulta pysyi katossa kokoillan. Keskiyon pintaan alkanut ukkoskuuro ei haitannut menoa lainkaan, kaiuttimien paalle laitettiin vain pressut ja musiikki ei katkennut hetkeksikaan :) Seuraavana paivana sitten kierreltiin vahan saarta ja harmiteltiin ettei oltu varattu useampaa paivaa siella oloon.
Kahden yota Phi Philla olon jalkeen Layton lahti taas omille reiteilleen ja me jatkoimme matkaa kohti Phukettia. Alkaa vain kayko. Ainakaan meille Phuket ei tarjonnut mitaan. Joka paikkaan revittiin ja huudettiin peraan. Ensimmainen paikka todella missa piti laukun tiukasti kainalossa ja tarkisti laukun vetoketjut useampaankin otteeseen. Tulipahan kuitenkin Nahtya Sedu Koskisen ravintola.. Aivan kuin olisi Onnelaan tullut. Yhdella sisaanpaasymaksulla olisi maksanut kaikkien kolmen ruokailun ja juomat olivat samaa luokkaa. 15minuuttia seductionissa tuli siis aivan tajuttoman kalliiksi ja sina paivana meilla kuluikin varmaan eniten rahaa mita muuten taalla ollessa.
Phuket (=FuckIt) sai oikeastaan kaikilla mielen matalaksi. Ei se ollut lahellakaan sita Thaimaata johon oltiin totuttu. Harmiteltiinkin heti etta oltiin otettu kahdeksiyoksi majoitus mutta hyvin siitakin selvittiin. Toisena aamuna harvinaisen nopea pakkaus ja pois Phuketista.
Meilla ei kylla ollut mitaan tuuria mukana talla reissulla. 4tunnin matkaseuraksi saimme 5 aussia/brittia/amerikkalaista. Osa vahvasti krapulaisia ja osa kai edelleen kannissa. Kamala meteli ja haju. yoh.. Onneksi seuraava kohteemme Surat Than oli todella rauhallinen ja mukava paikka. Surat Thanissa olimme vain yhden yon mutta silti se on varmaan yksi niista jotka jaavat varmasti mieliimme. Se on paikka jossa ei todella ole paljoa turisteja. Itseasiassa ainoat naimme hotellissamme (1kpl) ja sitten pois lahtiessa turistiinformaation edessa ne jotka olivat tulossa samaan bussiin (n10kpl).
Kun saavuimme Surat Thaniin kello oli jotain kuuden paikkeilla kait. Meilla oli hirvea nalka mutta kun piti kayda viela reissun jalkeen suihkussa jne niin kello tuli jo kahdeksaa kun vihdoin paasimme metsastamaan ruokaa. Metsastysta siita tulikin silla kaikki paikat siella tuntuivat olevan jo kiinni. Oltiin kaikki jo totuttu siihen etta enemman turistipaikoissa kaupat ja ruokapaikat ovat pitkalle yohon asti avoinna. Loysimme kuitenkin eraan ruokapaikan joka oli viela auki mutta ketaan siella ei puhunut sanaakaan englantia :D Lopulta nayttamalla saimme tilattua kalaa ja riisia seka jotain harmaata, jotain mika naytti tomaatilta muttei todellakaan ollut tomaattia ja jotain keltaista nahkeaa. Hyvaa oli! Kesken ruokailun ovelle tuli myoskin ronsu ihastuttamaan iltaamme ja myohemmin Kalle paasi viela ruokkimaan sita ^^
Nyt ollaan Koh Samuilla. Tanaan juhlitaan Reetan syntymapaivaa! PALJON ONNEA REETA! Tarkoituksena pukeutua vahan siistimmin ja menna syomaan vahan paremmin :) noin ainakin...
Tiistaina sitten kohti Koh Phangania ja Full moon party! Ajoissa mennaan etta viela jonkin yopaikan loytaisi :)
Kaikki siis oikein hyvin ja elama hymyilee taas kun Phuketin haamu ollaan saatu karistettua vihdoin mielestamme :) Ikava on!! Olette mielessani<3
Tunnisteet:
Henna,
Koh Samui,
Phuket,
Surat Than,
Thaimaa
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
You born, You live, You die! That's it..
Kerailen tahan hieman noita aiempiakin paivilta kirjoituksia mita ei vain ole ehtinyt tanne asti rustailla.
Dont worry be happy now! 9.6.2010
This is nothing but a summer jam we're gonna party as much as we can!
Matkalla kohti Amsterdamia ja Damin tyyliin sopivasti taustalla soi Holly Dolly song (original mix). Ollut ihan mielenkiintoista saheltaa paikasta toiseen kokoajan. Aivan erifiilis kuitenkin olla reissussa mita normi turistimatkalla. Ei odota hotellihuonetta uteliaana tai kauppoja missa shoppailla.. Ei ole hotellia varattuna eika rinkkaan mahdu mitaan shoppailtavaa. Jotenkin paljon vapaampaa.. Sellaista mita oon aina ajatellut elaman kuuluvan olla.
Tai sitten se on vain sita etta join asken lasin punaviinia ja viini vapautti valittomasti sisaisen boheemin taivaanrannan maalarini valloilleen :) Taikka pelkka tieto muutaman hassun tunnin paasta Thaimaahan paasysta laukaisi sen verrattoman letkean elaman asenteen!
Itiosienitauti...PAASSA! 10.6.2010 (no worries, ei meilla tauteja ole :))
Se ois sitte niinki paljon ku torstai ja paikallista aikaa 15.35. Kalle on jo aivan sekaisin unenpuutteesta eika ole aivan kartalla siita missa mennaan. Unohti lentaneensa yli 10h lennon ja luuli nain olevansa edelleen Amsterdamissa. Jannittavaa kylla, han oli kuitenkin paassyt paivissa jo perjantaihin asti.
Anyway olemme nyt Bangkokin lentokentalla ja odottelemme (edelleen..) paasya koneeseen. Odotusaikaa jaljella viela n. puolituntia. Voiton puolella siis jo. Parin tunnin paasta pitaisikin olla jo Krabi Townissa :) Tarkoituksena loytaa jostain hotelli/motelli/hostelli/bungalowi paremmalla menestyksella kuin helsingin paassa. Sen jalkeen korkkaamaan loma vihdoin virallisesti avatuksi!
You born, You live, You die. 12.6.2010
Epauskoinen olo siita etta on taas taalla. Harmi toisaalta etta on low season kun nyt joka puolella tehdaan remonttia ja osa kaupoista on kokonaan tyhjillaan. Toisaalta olen onnellinen etta ollaan taalla juuri nyt - on paljon rauhallisempaa. Jokatapauksessa onneksi Ao Nangilla vain muutama paiva. Kun nurkat on kaikki koluttu jo viime reissulla ja muutenkin hiljaisen paikan rauhoituttua entisestaan, ei taalla kauaa jaksa itseaan viihdyttaa. Ihana ollut kuitenkin nahda taas kaikki ihmiset joihin tutustuimme viimekerralla ^^
Tassa ajassa tapahtunutta.
Lensimme siis keskiviikkona ~klo 18 Helsingista Amsterdamiin josta jatkoimme suoraan Bangkokin kautta Krabille. Perilla Krabilla olimme paikallista aikaa hieman yli kuuden iltapaivalla ja aikaerohan on tosiaan sen +4h.
Krabilla hypattiin heti bussiin joka vie meidat Krabi Townin "keskustaan" eli todennakoisimmin bussikuskin ystavan/sukulaisen majapaikan eteen. Oltiin kuitenkin viela sinnikkaasti Hotellin ja kuuman suihkun puolella ja jatkoimme matkaa. Vuorokauden matkustus otti kuitenkin sen verran voimille etta seuraavan guest housen omistaja/sisaanheittaja sai meidat ylipuhuttua katsomaan huonetta ja sinnehan me sitten jaatiinkin. Kuuma suihku oli pelkka mainoskikka, mutta huoneesta loytyi unettavat ja kutsuvat pedit matkamiehille seka kaksin kappalein tuulettimia! We we're happy! Yhden yon lysti maksoi 400batia/3hlo. Ennen nukkumaan menoa kavimme viela katukeittiossa syomassa paikallista ruokaa. Oli todella hyvaa ja kaikki sai vatsan tayteen; kustannus oli n. 2e/3hlo
100batia on tosiaan taman hetken kurssin mukaan 2.65e eli siita voi laskeskella mita ollaan milloinkin makseltu :)
"Aamulla", kun olimme nukkuneet komiasti pari tuntia pommiin huoneen luovutuksesta, lahdimme etsimaan bussipysakkia jonka olimme bonganneet aiempana iltana ja kohti Ao Nangia.
Guest house huone merinakymalla 450batia/yo/3hlo. Huoneessa lahes kokonaan laatoitettu vessa, oikeasti toimiva suihku \o/, jaakaappi ja iso parveke :) Vain ilmastointi puuttuu ja sekin vain omaa piheyttamme (olisi kustantanut 50batia lisaa!) joten tyydyimme tuulettimeen.
Aurinkoista paivaa viettamaan rannalle jonka jalkeen parhaimmat tonnikala patongit (ja tuoreimmat) ikina! Hovihierojaamme Lilyyn olimmekin tormanneet jo matkalla rannalle ja syominkien jalkeen suuntasimmekin Lilyn luo tunnin hierontaan. Kamalia paukamia ainakin allekirjoittaneella selka/hartiaseutu taynna rinkan kantamisesta ja jalkoja kuorittaessa kallelta taisi hierojien virneista paatellen lahtea puolet jaloista pois. Jalkakuorinta ja tunnin hieronta yhdelta hengelta 350batia. Nyt on hyva kulkea! >)
Eipa taalla oikeastaan mitaan muuta tekemista ole kuin ottaa rennosti ja yrittaa parhaansa mukaan nauttia elamasta.. "You born, you live, you die, that's it!" -Viisaus guest housen tyontekijalta :) Trying to make the best of life
Huomenna Phi Phi Island!
Dont worry be happy now! 9.6.2010
This is nothing but a summer jam we're gonna party as much as we can!
Matkalla kohti Amsterdamia ja Damin tyyliin sopivasti taustalla soi Holly Dolly song (original mix). Ollut ihan mielenkiintoista saheltaa paikasta toiseen kokoajan. Aivan erifiilis kuitenkin olla reissussa mita normi turistimatkalla. Ei odota hotellihuonetta uteliaana tai kauppoja missa shoppailla.. Ei ole hotellia varattuna eika rinkkaan mahdu mitaan shoppailtavaa. Jotenkin paljon vapaampaa.. Sellaista mita oon aina ajatellut elaman kuuluvan olla.
Tai sitten se on vain sita etta join asken lasin punaviinia ja viini vapautti valittomasti sisaisen boheemin taivaanrannan maalarini valloilleen :) Taikka pelkka tieto muutaman hassun tunnin paasta Thaimaahan paasysta laukaisi sen verrattoman letkean elaman asenteen!
Itiosienitauti...PAASSA! 10.6.2010 (no worries, ei meilla tauteja ole :))
Se ois sitte niinki paljon ku torstai ja paikallista aikaa 15.35. Kalle on jo aivan sekaisin unenpuutteesta eika ole aivan kartalla siita missa mennaan. Unohti lentaneensa yli 10h lennon ja luuli nain olevansa edelleen Amsterdamissa. Jannittavaa kylla, han oli kuitenkin paassyt paivissa jo perjantaihin asti.
Anyway olemme nyt Bangkokin lentokentalla ja odottelemme (edelleen..) paasya koneeseen. Odotusaikaa jaljella viela n. puolituntia. Voiton puolella siis jo. Parin tunnin paasta pitaisikin olla jo Krabi Townissa :) Tarkoituksena loytaa jostain hotelli/motelli/hostelli/bungalowi paremmalla menestyksella kuin helsingin paassa. Sen jalkeen korkkaamaan loma vihdoin virallisesti avatuksi!
You born, You live, You die. 12.6.2010
Epauskoinen olo siita etta on taas taalla. Harmi toisaalta etta on low season kun nyt joka puolella tehdaan remonttia ja osa kaupoista on kokonaan tyhjillaan. Toisaalta olen onnellinen etta ollaan taalla juuri nyt - on paljon rauhallisempaa. Jokatapauksessa onneksi Ao Nangilla vain muutama paiva. Kun nurkat on kaikki koluttu jo viime reissulla ja muutenkin hiljaisen paikan rauhoituttua entisestaan, ei taalla kauaa jaksa itseaan viihdyttaa. Ihana ollut kuitenkin nahda taas kaikki ihmiset joihin tutustuimme viimekerralla ^^
Tassa ajassa tapahtunutta.
Lensimme siis keskiviikkona ~klo 18 Helsingista Amsterdamiin josta jatkoimme suoraan Bangkokin kautta Krabille. Perilla Krabilla olimme paikallista aikaa hieman yli kuuden iltapaivalla ja aikaerohan on tosiaan sen +4h.
Krabilla hypattiin heti bussiin joka vie meidat Krabi Townin "keskustaan" eli todennakoisimmin bussikuskin ystavan/sukulaisen majapaikan eteen. Oltiin kuitenkin viela sinnikkaasti Hotellin ja kuuman suihkun puolella ja jatkoimme matkaa. Vuorokauden matkustus otti kuitenkin sen verran voimille etta seuraavan guest housen omistaja/sisaanheittaja sai meidat ylipuhuttua katsomaan huonetta ja sinnehan me sitten jaatiinkin. Kuuma suihku oli pelkka mainoskikka, mutta huoneesta loytyi unettavat ja kutsuvat pedit matkamiehille seka kaksin kappalein tuulettimia! We we're happy! Yhden yon lysti maksoi 400batia/3hlo. Ennen nukkumaan menoa kavimme viela katukeittiossa syomassa paikallista ruokaa. Oli todella hyvaa ja kaikki sai vatsan tayteen; kustannus oli n. 2e/3hlo
100batia on tosiaan taman hetken kurssin mukaan 2.65e eli siita voi laskeskella mita ollaan milloinkin makseltu :)
"Aamulla", kun olimme nukkuneet komiasti pari tuntia pommiin huoneen luovutuksesta, lahdimme etsimaan bussipysakkia jonka olimme bonganneet aiempana iltana ja kohti Ao Nangia.
Guest house huone merinakymalla 450batia/yo/3hlo. Huoneessa lahes kokonaan laatoitettu vessa, oikeasti toimiva suihku \o/, jaakaappi ja iso parveke :) Vain ilmastointi puuttuu ja sekin vain omaa piheyttamme (olisi kustantanut 50batia lisaa!) joten tyydyimme tuulettimeen.
Aurinkoista paivaa viettamaan rannalle jonka jalkeen parhaimmat tonnikala patongit (ja tuoreimmat) ikina! Hovihierojaamme Lilyyn olimmekin tormanneet jo matkalla rannalle ja syominkien jalkeen suuntasimmekin Lilyn luo tunnin hierontaan. Kamalia paukamia ainakin allekirjoittaneella selka/hartiaseutu taynna rinkan kantamisesta ja jalkoja kuorittaessa kallelta taisi hierojien virneista paatellen lahtea puolet jaloista pois. Jalkakuorinta ja tunnin hieronta yhdelta hengelta 350batia. Nyt on hyva kulkea! >)
Eipa taalla oikeastaan mitaan muuta tekemista ole kuin ottaa rennosti ja yrittaa parhaansa mukaan nauttia elamasta.. "You born, you live, you die, that's it!" -Viisaus guest housen tyontekijalta :) Trying to make the best of life
Huomenna Phi Phi Island!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)















