Loppua kohti kay aika meilla jo..

Kuukausi poissa kotoa. Tuntuu yhta paljon sekunnin sykahdykselta kuin pienelta ikuisuudelta. Aika mennyt hirvittavan nopeasti taalla ja toisaalta tuntuu etta koti on niin kaukana jo.. Tuntuu holmolta ettei pysty aina halutessaan edes soittamaan ystaville ja perheelle. Olette ollut paljon mielessani :)

Myonnan. Koti-ikava on. Vaikka mielialani ovat kuten normaalistikin olleet hyvin ailahtelevaiset niin on meilla ollut todella hauskaa! Reissu on ollut upea kokemus eika viela halua edes ajatella sita etta meilla kolmella on enaa muutama paiva taalla yhteista aikaa jaljella.

Viimepaivina ollaan kuitenkin kirottu niin paivien kuin rahojenkin vahyytta kun tekemista olisi vaikka kuinka mutta aina jompikumpi edella mainituista tulee esteeksi eteen. Eilen kuitenkin lahdettiin naapurisaarelle (en nyt millaan saa saaren nimea paahani mutta kehuttu olevan yksi maailman kauneimmista) snorklaamaan ja olinkin jo odottanut tapahtumaa Suomesta lahtien. Se vaan on niin ihanaa, kaunista ja rentouttavaa! Merenalainen maailma on taalla todella kaunis.

Huominen snorklaus/laitesukelluskokeilu jaa kuitenkin taas haaveeksi kun taytyy lahtea takaisin alkupisteeseen oikeaa lentokonetta etsimaan. Lupasin kuitenkin loppuvuodesta tulla takaisin Koh Taolle ja silloin opettelevani kaikki laitesukelluksen salat. Ties vaikka ryhtyisin sukellusopettajaksi ;)

Tanaan Hennalla on metsastyspaiva. Metsastan mm. matkoja kolmelle Taolta Ao Nangille, hauskempia postikortteja (alkaa mua syyttako! taalla ei vain osata..) seka uutta Paolo Coelhon kirjaa kun vanhat tuli jo ahmittua lapi. Taytyy varmaan kohta lahetella puoli kirjastoa jo Suomeen..

//HYTTYNEN SYA MUNT!//

Kalle seurustelee jossain brittityttojen Stevien ja Hannahin kanssa ja Reeta on vuorikiipeilemassa!! Paasi se viimein vaikka luultiin jo ettei onnistu lainkaan :)

Tanaan Stevien ja Hannahn kanssa taalla yhteista viimeista iltaa viettamaan. Layton jo jattikin porukan muutama paiva sitten ja jatkoi takaisin kohti Melbournea jossa tapaamme sitten joskus myohemmin kunhan sinne asti paastaan. Myos Stevien ja Hannahn kanssa hyvastit ei suinkaan ole lopulliset, mutta menee varmaan helposti vuosi ennen kuin tytot uudestaan kohtaamme ja siksi haikeus. Meidat kolme reissaajaa ollaan kuitenkin jo kutsuttu esim tutustumaan heidan opastuksella Englantiin seka yhdessa Eurooppaa kiertelemaan :) Hauskaa


---


Tuskin kirjoitan enaa mitaan Thaimaan puolelta kun loppuaika menee paa osin liikekannalla, mutta jalkeen pain sitten kokoan taas vihostani viimepaivien tapahtumat tannekin. Saa katsoa mista pain maailmaa sitten laitankaan viestia..

Rakkain terveisin