Jaa-a mitas kaikkea sita ollaankaan taas tehty..
Kaytiin tuossa muutama paiva sitten hautausmaalla Kathyn, Svenjan (ei kylla yhtaan tieda kirjoitinko nimen oikein), Charlotten ja Jamien kanssa. Ei, en ole liittynyt mihinkaan kulttiin. Tytot halusivat ehdottomasti nahda Laedgerin haudan – nayttelijan joka kuoli tuossa jokunen hetki sitten, viimeisena roolinaan Jokeri jonka osuuden han oli juuri saanut suoritettua ennenkuin han otti hengen itseltaan. Aika moista seikkailla metrolla paikkaan josta ei ole hajuakaan missa se lienee, mutta kysymalla siitakin taas selvittiin.
Loydettiin hautausmaa joka oli vain noin kaksikymmenta kertaa isompi mita odotimme ja jalleen kysymaan apua. Ilme infoneidin kasvoilla oli vahintaan osaanottava (tulee varmaan tyonpuolesta) kun han kertoi meille etta juoksemme huhun perassa. Laedgeria ei ollut haudattu sinne hautausmaalle vaan hanen isovanhempansa ovat. Huoh. NOH! Kerran sinne saakka oltiin menty niin etsittiin sitten isovanhemmat.
Kaytiin hautausmaan jalkeen viela King’s Parkissa. Huiman kokoinen puisto ja mielettoman kaunis. Saali vain etta sinne on aivan mahdoton maki kiiveta ensin ylos ja kun se lopulta puuskutettiin lapi niin tajusimme et ei o totta, Jamiella alkaa tyot tunnin paasta ja mun piti viela ehtia kauppaan joka meni myos kiinni samaan aikaan. Myohemmin sitten uudestaan. Tytot jai siis tyytyvaisena viettamaan suunniteltua piknikkia ja me Jamien kanssa lahdettiin raahustamaan takaisin hostellia kohti. En osaa muuten paattaa onko se maki jopa mukavampi menna ylos kuin tulla alas. Korkkareilla en edes yrittaisi. Todella todella todella jyrkka.
Opetin tuossa aussille miten vietetaan krapulapaivaa suomalaisittain ja tietysti ensin miten se hankitaan. Katsoimme lauantain aikana varmaan 6 elokuvaa lopulta, soimme pelkkaa roskaruokaa niin etta ihmettelen jollei verisuonet o tukossa (ensviikon syon pelkkaa salaattia :D) eika oikeastaan tehty mitaan turhan energiaa vievaa. Huh. Ei me mitaan krapulaakaan onnistuttu hankkimaan mut parempi nain. Periaate hallussa ja parempihan se on ettei tartte pahaa oloa karsia.
Tanaan ollaan sitten menossa kuuntelemaan Ralfin (ruotsalaismies) ja Jamien (aussi) kanssa Jazzia kun tuossa keskustassa nakyi olevan joku teltta pystyssa ja kyltti jossa mainostettiin viikonlopun kestavia jazzfestareita. Sinne siis! Onkin aina jaanyt porijazzit valista mut josko ta ois jotain sinne pain. Yksi teltta siina vain naytti olevan ja esiintyjista ei ole tietoakaan, mut ei se menoa haittaa.
Muutin myos toiseen huoneeseen taalla hostellilla. Nyt asun Charlotten (Hollannista), Ralfin ja Jamien kanssa samassa huoneessa. Huimasti isompi ja ainoa huone jossa on telkkari, pleikkari, sohva, parveke.. sanoinko jo etta telkkari ja miljoonia elokuvia? Ei huono :) Lisaksi taalla ei o niin paljoa tuota ihmistrafiikkia kun ketaan ei saa kirjata tahan huoneeseen. Tanne hyvaksytaan vain tyontekijoita kun Jamie tekee yovuoroja jatkuvasti ni pitaa olla hiljaista paivisin. Mulle passaa!
Illalla sitten aloitankin ensimmaisen tyoni taalla :) Hostellin respassa olen tanaan 2,5h ilmainen asuminen palkkana. Maanantaina ja tiistaina harjoitellaan vahan lisaa ja saattaa olla etta myohemmin voisi tulla ihan oikeasti rahaakin tasta hommasta. Niin kauan kuitenkin kuin en palkkaa saa ni vuorotkin on tuota 2,5tuntia 5 kertaa viikossa jolloin etsin siis yha toista tyota. Talla valilla on kuitenkin hyva tamakin kun jaa kummasti saastoon 150dollaria joka viikko :)
Huomenna varmaan saan tietaa lisaa noista vuoroista ja etta tuleeko ihan vakinaista duunia respa tyoskentelysta vai ei, mut joka tapauksessa huomenna ois taas uusi paiva vieda aamulla tyohakemuksia joka paikkaan ja odotella into piukalla josko jostain vaikka tulisi callback :D
Talta eraa heissun heeei! Ny suihkun kautta jazzia kuuntelemaan!
sunnuntai 25. heinäkuuta 2010
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
Australia - Perth - The Old Swans Barracks
En ma kylla tieda onko tuo lentokoneella kulkeminen ollenkaan luotu mua varten. Jos Thaimaasta Malesiaan tulo oli seikkailu niin Malesiasta Australiaan matkaaminen oli sentin paksu tikku syvalla isovarpaassa. Jos vain joku asia voi menna huonosti ni sehan meni. Tai no ei sentaan taksi hajonnu ja lentokone tippunu, mut muuten.
Karsin hyttysten levittamasta Denguen kuumeesta, jonka ansiosta lampotila nousi aaltoillen valilla huiman korkeaksi, aiheutti punalaikukkaan ihottuman kasvoihin seka kasivarsiin ja aiheutti huonovointisuutta jonka vuoksi sitten nestetasapaino heitti haran pyllya. AirAsian nettisivut oli kaatuneet eli en paassyt varaamaan netista itselleni lippua ja lahdin sitten suoraan lentokentalle. Paha vain etta myos heidan omat ohjelmistot oli kaatuneet ja vaikka odottelin sitten jo 10h alunperin ilmoitettuun nettisivujen avautumisaikaa jolloin kuulen sitten etta sivustot ovat kaatuneet uudestaan ja uusi avautumisaika on seuraavana paivana 5aikaan aamulla eli 11h paassa. "Tule sitten kysymaan uudestaan ni saatetaan ehka saada sulle lippu!" aaivan.. Vaihdoin lentokenttaa jotta oli sitten myos muita lentoyhtioita vaihtoehtoina ja sain lopulta lipun.
Kirjoitettu kentalla;
"10tuntia lentokentalla. Siis takana pain. 12tuntia viela edessa ja itse koneessa pitaisi ilmeisesti olla n 6tuntia. Viela odotettavana 2h 45min ennen kuin vuorokausi vaihtuu ja saan tietaa mista mun lentoni viimein lahtee. Sitte loppu yon voinkin vetaa unta kaaliin kunhan muistaa laittaa heratyksen ainakin tuntia ennen lennon lahtoa. Ollut niin huonotuuri tanaan et pare ottaa varman paalle. Vaihtavat kuitenkin viela lahtolaituria mun kiusaksi."
Niin muuten tekivatkin! Meinaan vaihtoivat lahtolaituria. Onneks kentta ei ollu hirmuisen iso. Kyl mua lahtoselvityksessa vahan ihmetytti kun kuvittelin viela siina kohtaa olevani menossa Sydneyhyn.. Melbourneen en paassy sitte millaan lahiaikoina joten sanoin sille tatille et kunhan johonkin Ausseihin paasen mahdollisimman nopeasti ni hyva on! Ihan vahan oli kyllastymista rinkan kantamiseen, epatietoisuuteen ja odottamiseen ilmassa. Sain kuitenkin lipun seuraavan aamun koneeseen Perthiin :)
Perth on ihan hirmu mukava paikka ja tuli heti kotoisa olo. Hemmetin kylma ja lentokentalle saapuessa satoi. Mut taalla on tosi vehreeta ja taalla on vetta joka puolella ymparilla joka jotenkin oli mulle lohdullista/kotoista. Hostellini on The Old Swan Barracs ja oon viihtyny taalla nyt oikein hyvin. Nukun 4tyton kanssa samassa huoneessa ja uskokaa tai alkaa mut ma oon ehka siistein meista kaikista ;) Petannu jopa petini melkein joka aamu!
Ihmiset on taalla ihan todella ystavallisia. Jopa prepaidliittyman aktivointi puhelu joka kesti 20min oli aikamoinen kokemus. Nainen kyseli toisessa paassa samalla ku naputteli mun osotteita yms ylos et mista oon kotosin ja kertoi et mulla on todella kiva aani ja antoi ns ystavan neuvoja et missa kannattaisi kayda.... Outoa! Ihan kuin mua ois yrittanyt iskea nainen puhelimessa jota en ollu koskaan tavannut enka koskaan tapaa enka edes puhu enaa toiste puhelimessa :D
Hostellilla oon tutustunut parhaiten Jamieen. Jamie on toissa taalla ja on autellut mua hirmusesti esim. toiden hakemisessa, mut ihan ajanviettamisessa ja kaupunkiin tutustumisessakin :) Alan olemaan jo ihan kohtalainen biljardissa ja kuntokin paranee tata tahtia kun Jamien kanssa tehty 5h kavelyretkia kun ollaan metsastetty kenguruja nakopiiriin :) Lopulta luovutettiin ja mentiin suosiolla elaintarhaan. Siel oli vaik mita elukoita mit ollu ikina ennen nahnytkaan! Oli todella kiva reissu ja yritan saada sielta lisattya tanne kuvia lahipaivina. Seuraavana paivana sitten jo kokattiinkin kengurun lihaa. Suosittelen lampimasti! On ehka parasta lihaa mita oon ikina maistanut :)
Tyonhaku edistyy tosiaan makoisasti. Olisin jo yhden duunin saanutkin maaseutu pubista mut en voinut ottaa vastaan kun odottelen viela postia tanne hostellille. Ei nayta kuitenkaan kauhian hankalaa olevan :) Huomenna viedaan Jamien kanssa tyohakemuksia tahan lahialueelle ni jos jostain tarppaisi ilman etta tarttisi maisemaa vaihtaa. Aloitan myos tyot taalla hostellilla ilmeisesti taman viikon aikana ni ei tartte sitte majoituksesta maksaa mitaan :) Se on kuitenkin isoin kulu talla hetkella ni siita tulee sitte iso saasto myos. Hyyyyva!
Hauskaa on ollu ja kokoajan tutustunu uusiin ihmisiin et alkaa olemaan aivot ihan sekaisin valilla :D Jaan kokoajan itselleni kiinni siita et ajattelenkin jo englanniksi.. oooho.
Tassa kaikki talla eraa. Palataan astioille taas lahipaivina :)
Karsin hyttysten levittamasta Denguen kuumeesta, jonka ansiosta lampotila nousi aaltoillen valilla huiman korkeaksi, aiheutti punalaikukkaan ihottuman kasvoihin seka kasivarsiin ja aiheutti huonovointisuutta jonka vuoksi sitten nestetasapaino heitti haran pyllya. AirAsian nettisivut oli kaatuneet eli en paassyt varaamaan netista itselleni lippua ja lahdin sitten suoraan lentokentalle. Paha vain etta myos heidan omat ohjelmistot oli kaatuneet ja vaikka odottelin sitten jo 10h alunperin ilmoitettuun nettisivujen avautumisaikaa jolloin kuulen sitten etta sivustot ovat kaatuneet uudestaan ja uusi avautumisaika on seuraavana paivana 5aikaan aamulla eli 11h paassa. "Tule sitten kysymaan uudestaan ni saatetaan ehka saada sulle lippu!" aaivan.. Vaihdoin lentokenttaa jotta oli sitten myos muita lentoyhtioita vaihtoehtoina ja sain lopulta lipun.
Kirjoitettu kentalla;
"10tuntia lentokentalla. Siis takana pain. 12tuntia viela edessa ja itse koneessa pitaisi ilmeisesti olla n 6tuntia. Viela odotettavana 2h 45min ennen kuin vuorokausi vaihtuu ja saan tietaa mista mun lentoni viimein lahtee. Sitte loppu yon voinkin vetaa unta kaaliin kunhan muistaa laittaa heratyksen ainakin tuntia ennen lennon lahtoa. Ollut niin huonotuuri tanaan et pare ottaa varman paalle. Vaihtavat kuitenkin viela lahtolaituria mun kiusaksi."
Niin muuten tekivatkin! Meinaan vaihtoivat lahtolaituria. Onneks kentta ei ollu hirmuisen iso. Kyl mua lahtoselvityksessa vahan ihmetytti kun kuvittelin viela siina kohtaa olevani menossa Sydneyhyn.. Melbourneen en paassy sitte millaan lahiaikoina joten sanoin sille tatille et kunhan johonkin Ausseihin paasen mahdollisimman nopeasti ni hyva on! Ihan vahan oli kyllastymista rinkan kantamiseen, epatietoisuuteen ja odottamiseen ilmassa. Sain kuitenkin lipun seuraavan aamun koneeseen Perthiin :)
Perth on ihan hirmu mukava paikka ja tuli heti kotoisa olo. Hemmetin kylma ja lentokentalle saapuessa satoi. Mut taalla on tosi vehreeta ja taalla on vetta joka puolella ymparilla joka jotenkin oli mulle lohdullista/kotoista. Hostellini on The Old Swan Barracs ja oon viihtyny taalla nyt oikein hyvin. Nukun 4tyton kanssa samassa huoneessa ja uskokaa tai alkaa mut ma oon ehka siistein meista kaikista ;) Petannu jopa petini melkein joka aamu!
Ihmiset on taalla ihan todella ystavallisia. Jopa prepaidliittyman aktivointi puhelu joka kesti 20min oli aikamoinen kokemus. Nainen kyseli toisessa paassa samalla ku naputteli mun osotteita yms ylos et mista oon kotosin ja kertoi et mulla on todella kiva aani ja antoi ns ystavan neuvoja et missa kannattaisi kayda.... Outoa! Ihan kuin mua ois yrittanyt iskea nainen puhelimessa jota en ollu koskaan tavannut enka koskaan tapaa enka edes puhu enaa toiste puhelimessa :D
Hostellilla oon tutustunut parhaiten Jamieen. Jamie on toissa taalla ja on autellut mua hirmusesti esim. toiden hakemisessa, mut ihan ajanviettamisessa ja kaupunkiin tutustumisessakin :) Alan olemaan jo ihan kohtalainen biljardissa ja kuntokin paranee tata tahtia kun Jamien kanssa tehty 5h kavelyretkia kun ollaan metsastetty kenguruja nakopiiriin :) Lopulta luovutettiin ja mentiin suosiolla elaintarhaan. Siel oli vaik mita elukoita mit ollu ikina ennen nahnytkaan! Oli todella kiva reissu ja yritan saada sielta lisattya tanne kuvia lahipaivina. Seuraavana paivana sitten jo kokattiinkin kengurun lihaa. Suosittelen lampimasti! On ehka parasta lihaa mita oon ikina maistanut :)
Tyonhaku edistyy tosiaan makoisasti. Olisin jo yhden duunin saanutkin maaseutu pubista mut en voinut ottaa vastaan kun odottelen viela postia tanne hostellille. Ei nayta kuitenkaan kauhian hankalaa olevan :) Huomenna viedaan Jamien kanssa tyohakemuksia tahan lahialueelle ni jos jostain tarppaisi ilman etta tarttisi maisemaa vaihtaa. Aloitan myos tyot taalla hostellilla ilmeisesti taman viikon aikana ni ei tartte sitte majoituksesta maksaa mitaan :) Se on kuitenkin isoin kulu talla hetkella ni siita tulee sitte iso saasto myos. Hyyyyva!
Hauskaa on ollu ja kokoajan tutustunu uusiin ihmisiin et alkaa olemaan aivot ihan sekaisin valilla :D Jaan kokoajan itselleni kiinni siita et ajattelenkin jo englanniksi.. oooho.
Tassa kaikki talla eraa. Palataan astioille taas lahipaivina :)
perjantai 9. heinäkuuta 2010
Kualalumpur - Malesia - seikkailua - taalla tehdaan kaduilla lenkkareita..
No ei taas menny ihan suunnitelmien mukaisesti.
Lahdin AoNangilta n.10 aikaan aamulla. Lippuun oli merkitty matkustustavoiksi paatti seka bussi ja saapuminen maaranpaahan 6.00seuraavan paivan aamuna. En tieda oliko se nyt kuitenkin vallan positiivinen asia, etta matkani oli kaikkea muuta kuin tapahtuma koyha, silla nyt ei ollut juuri aikaa surkutella takaisin Suomeen lahteneita aivan ihania matkakumppaneitani. Ikava on hirmuinen! ^^ *halirutistus*
Kuitenkin takaisin matkaan
Ensimmaisen tunnin aikana olin vaihtanut bussia neljasti. Paasin aina hiukan matkaa eteenpain kunnes bussikuski huusi taas 'kualalumpuuuuur! kualalumpuuuur!!!' ja jatti mut yksinani odottamaan johonkin muutamaksi minuutiksi jatkoyhteytta. Varsinainen lippu multa otettiin pois heti ensimmaisella pysahdyksella ja vaihdettiin rintaan laitettavaan tarralappuun jossa luki K.L. ja jotain Thaiksi.. Olin merkitty, mutten aivan 100% varma mihin.
Neljannen bussin kuski oli vanhempi herrasmies, hieman huolestuneen nakoinen kait luonnostaan. Hanella tuntui olevan ongelmia painavien laukkujen kanssa ja sateen alkaessa pressun laittaminen tuntui kestavan todella kauan. Meinasin jo kysya jos joku menisi hanta auttamaan, mutta silloin han jo saikin pressun paikalleen. Harmittaa ettei kukaan havahtunut aikaisemmin. Kun lahdimme liikekannalle ehdimme ajamaan ehka n.300metria kunnes bussi pysahtyi toksahdellen. Joku hyppasi takaosasta etupenkille ja matkustajat huudettiin ulos autosta. Kuski oli saanut sydankohtauksen. Eteen hypannyt matkustaja oli ilmeisesti ensiapuhoitaja tjms (en aivan ymmartanyt) ja ambulanssi tuli paikalle ihailtavan nopeasti vain muutaman minuutin sisalla. Mies sai kaiken mahdollisen avun, mutta valitettavasti han ei selvinnyt.
Muistoasi kunnioittaen.
Sita kylla ihmettelen et minka hiton takia he kysyi ASPERIINIA sydankohtauksen saaneelle.. En voi ymmartaa. Mies ei varsinaisesti nayttanyt enaa olevan tassa maailmassa tai millaan tavalla kykeneva nielemaan pillereita. Ja toisaalta kun tarjosin adrenaliinipiikkiani (kannan aina mukana pahan allergian vuoksi) avuksi niin se todettiin liian vaaralliseksi kun olisi ollut 50/50 mahdollisuus.. joko olisi tappanut heti tai voinut pelastaa hengen.. On nama omituisia thai-ihmiset.
Tottakai = oli ukkosmyrsky ja kaatosade kun odotimme sateensuojassa matkamme kohtaloa. Paasimme n. 1.5h odottelun jalkeen jatkamaan matkaa.
Vaihto jossain kaupungissa (hatyai tjms) ja seuraava bussi oli KYLMA! Olin valmiiksi kuumeinen pari paivaa aiemmalta reissulta Koh Taolta Ao Nangille. Ta bussi oli jotain aivan muuta. Mulla oli paalla sukat, pitkat housut, tpaita, huppari, kaulahuivi ja iso fleesepeitto ja ma palelin. Na ei kertakaikkiaan osaa kayttaa ilmastointia!
Juuri kun saa melkein hyvan asennon ja yrittaa nukkua niin bussi pysahtyy ja kaikki ulos. Pitais vaihtaa maata. Passin tarkastuksesta lapi ja takaisin bussiin, hyva asento ja sama uusiksi. Talla kertaa otetaan tavaratkin mukaan. Takaisin bussiin ja en enaa edes yrita loytaa mukavaa asentoa.
Pikkuvinkki niille jotka itse ajattelivat lahtea reppureissulle. Ota aina maan valuuttaa hieman mukaasi ennen kuin saavut maahan. Helpottaa huomattavasti asioita kun saavut vieraaseen maahan/kaupunkiin 4aikaan aamuyosta ja kaikki ATMt (otto-maatti) ovat sisatiloissa joihin paasee vasta kuuden aikaan aamulla. Yopaikkojakin olisi ihan hyva katsoa hieman valmiiksi.
Tutustuin jo bussissa saksalaiseen ja englantilaiseen tyttoihin seka amerikkalaiseen poikaan ja ihmeteltiin siina yon pikkutunteina sitten yhdessa et mitas tassa nyt sitten kuuluisi tehda.. Sattumalta loysimme yli puolituntia ihmeteltyamme eraan sevenelevenin (ruokakauppa) joka on 24h auki ja siella oli automaatti!! Jippii! Rahat ulos -> taksiin -> hostellille -> nukkumaan. Sisaankirjautuessa kello oli hieman yli 5aamulla.
SELVISIN!
Nyt ollut bussi reissun jaljilta tosiaan vahan kuumeinen mutta alkaa olemaan parempi jo. Pikkuhiljaa alkaa tuo ruokakin jo maistumaan ainakin vakisin vaantaessa ja parempi nainkin :) Paikalliset poperot on taalla muuten ihan eriluokkaa kuin Thaimaassa. Aivan kamalaa huttua. Kadut haiseekin valilla aivan jarkyttavalle. Noh kaikkeen tottuu! Tanaan kuitenkin ajattelen "vatsaystavallisesti" ja tyydyn Mcdonaldsin pulliin seka hedelmiin.
Ｓｅｎ ｖｅｒｒａｎ ｋｕｉｔｅｎｋｉｎ ｋａｖｉｎ ｋｉｅｒｔｅｌｅｍａｓｓａ ｅｉｌｅｎ ｋｕｕｍｅｅｓｔａ ｈｕｏｌｉｍａｔｔａ ｅｔｔａ ｎａｉｎ ｊｏｎｋｕｎ ｔｅｍｐｐｅｌｉｌｕｏｌａｎ （ｎｉｍｅｓｔａ ｅｉ ｈａｊｕａｋａａｎ ｔａｙｔｙｙ ｋｙｓａｓｔａ ｊｏｌｔａｉｎ） ｊａ ｔｕｈａｎｓｉａ ａｐｉｎｏｉｔａ！
Ｋｕａｌａｌｕｍｐｕｒ ／ Ｍｏｎｋｅｙ ｉｎｎ ｋｕｉｔｔａａ ：） ｈｅｉｓｓｕｎ ｈｅｉ！
Lahdin AoNangilta n.10 aikaan aamulla. Lippuun oli merkitty matkustustavoiksi paatti seka bussi ja saapuminen maaranpaahan 6.00seuraavan paivan aamuna. En tieda oliko se nyt kuitenkin vallan positiivinen asia, etta matkani oli kaikkea muuta kuin tapahtuma koyha, silla nyt ei ollut juuri aikaa surkutella takaisin Suomeen lahteneita aivan ihania matkakumppaneitani. Ikava on hirmuinen! ^^ *halirutistus*
Kuitenkin takaisin matkaan
Ensimmaisen tunnin aikana olin vaihtanut bussia neljasti. Paasin aina hiukan matkaa eteenpain kunnes bussikuski huusi taas 'kualalumpuuuuur! kualalumpuuuur!!!' ja jatti mut yksinani odottamaan johonkin muutamaksi minuutiksi jatkoyhteytta. Varsinainen lippu multa otettiin pois heti ensimmaisella pysahdyksella ja vaihdettiin rintaan laitettavaan tarralappuun jossa luki K.L. ja jotain Thaiksi.. Olin merkitty, mutten aivan 100% varma mihin.
Neljannen bussin kuski oli vanhempi herrasmies, hieman huolestuneen nakoinen kait luonnostaan. Hanella tuntui olevan ongelmia painavien laukkujen kanssa ja sateen alkaessa pressun laittaminen tuntui kestavan todella kauan. Meinasin jo kysya jos joku menisi hanta auttamaan, mutta silloin han jo saikin pressun paikalleen. Harmittaa ettei kukaan havahtunut aikaisemmin. Kun lahdimme liikekannalle ehdimme ajamaan ehka n.300metria kunnes bussi pysahtyi toksahdellen. Joku hyppasi takaosasta etupenkille ja matkustajat huudettiin ulos autosta. Kuski oli saanut sydankohtauksen. Eteen hypannyt matkustaja oli ilmeisesti ensiapuhoitaja tjms (en aivan ymmartanyt) ja ambulanssi tuli paikalle ihailtavan nopeasti vain muutaman minuutin sisalla. Mies sai kaiken mahdollisen avun, mutta valitettavasti han ei selvinnyt.
Muistoasi kunnioittaen.
Sita kylla ihmettelen et minka hiton takia he kysyi ASPERIINIA sydankohtauksen saaneelle.. En voi ymmartaa. Mies ei varsinaisesti nayttanyt enaa olevan tassa maailmassa tai millaan tavalla kykeneva nielemaan pillereita. Ja toisaalta kun tarjosin adrenaliinipiikkiani (kannan aina mukana pahan allergian vuoksi) avuksi niin se todettiin liian vaaralliseksi kun olisi ollut 50/50 mahdollisuus.. joko olisi tappanut heti tai voinut pelastaa hengen.. On nama omituisia thai-ihmiset.
Tottakai = oli ukkosmyrsky ja kaatosade kun odotimme sateensuojassa matkamme kohtaloa. Paasimme n. 1.5h odottelun jalkeen jatkamaan matkaa.
Vaihto jossain kaupungissa (hatyai tjms) ja seuraava bussi oli KYLMA! Olin valmiiksi kuumeinen pari paivaa aiemmalta reissulta Koh Taolta Ao Nangille. Ta bussi oli jotain aivan muuta. Mulla oli paalla sukat, pitkat housut, tpaita, huppari, kaulahuivi ja iso fleesepeitto ja ma palelin. Na ei kertakaikkiaan osaa kayttaa ilmastointia!
Juuri kun saa melkein hyvan asennon ja yrittaa nukkua niin bussi pysahtyy ja kaikki ulos. Pitais vaihtaa maata. Passin tarkastuksesta lapi ja takaisin bussiin, hyva asento ja sama uusiksi. Talla kertaa otetaan tavaratkin mukaan. Takaisin bussiin ja en enaa edes yrita loytaa mukavaa asentoa.
Pikkuvinkki niille jotka itse ajattelivat lahtea reppureissulle. Ota aina maan valuuttaa hieman mukaasi ennen kuin saavut maahan. Helpottaa huomattavasti asioita kun saavut vieraaseen maahan/kaupunkiin 4aikaan aamuyosta ja kaikki ATMt (otto-maatti) ovat sisatiloissa joihin paasee vasta kuuden aikaan aamulla. Yopaikkojakin olisi ihan hyva katsoa hieman valmiiksi.
Tutustuin jo bussissa saksalaiseen ja englantilaiseen tyttoihin seka amerikkalaiseen poikaan ja ihmeteltiin siina yon pikkutunteina sitten yhdessa et mitas tassa nyt sitten kuuluisi tehda.. Sattumalta loysimme yli puolituntia ihmeteltyamme eraan sevenelevenin (ruokakauppa) joka on 24h auki ja siella oli automaatti!! Jippii! Rahat ulos -> taksiin -> hostellille -> nukkumaan. Sisaankirjautuessa kello oli hieman yli 5aamulla.
SELVISIN!
Nyt ollut bussi reissun jaljilta tosiaan vahan kuumeinen mutta alkaa olemaan parempi jo. Pikkuhiljaa alkaa tuo ruokakin jo maistumaan ainakin vakisin vaantaessa ja parempi nainkin :) Paikalliset poperot on taalla muuten ihan eriluokkaa kuin Thaimaassa. Aivan kamalaa huttua. Kadut haiseekin valilla aivan jarkyttavalle. Noh kaikkeen tottuu! Tanaan kuitenkin ajattelen "vatsaystavallisesti" ja tyydyn Mcdonaldsin pulliin seka hedelmiin.
Ｓｅｎ ｖｅｒｒａｎ ｋｕｉｔｅｎｋｉｎ ｋａｖｉｎ ｋｉｅｒｔｅｌｅｍａｓｓａ ｅｉｌｅｎ ｋｕｕｍｅｅｓｔａ ｈｕｏｌｉｍａｔｔａ ｅｔｔａ ｎａｉｎ ｊｏｎｋｕｎ ｔｅｍｐｐｅｌｉｌｕｏｌａｎ （ｎｉｍｅｓｔａ ｅｉ ｈａｊｕａｋａａｎ ｔａｙｔｙｙ ｋｙｓａｓｔａ ｊｏｌｔａｉｎ） ｊａ ｔｕｈａｎｓｉａ ａｐｉｎｏｉｔａ！
Ｋｕａｌａｌｕｍｐｕｒ ／ Ｍｏｎｋｅｙ ｉｎｎ ｋｕｉｔｔａａ ：） ｈｅｉｓｓｕｎ ｈｅｉ！
tiistai 6. heinäkuuta 2010
-Dedicated to Stevie & Hannah-
Viimeinen ilta edessä, ollaan siis nyt lähtöpisteessa, eli Ao Nangilla. Tänään on ikäänkuin pakko mennä "yhdelle" vielä Chang baariin, ja sitten suht ajoissa takaisin guest houselle, kert Hennan bussi lähtee Malesiaan aamulla kympin aikaan ja me poistutaan sit 12 paikkeilla.
Meidät toivotettiin tänne taas oikein lämpimästi tervetulleeksi, ihanaa kun meitit muistetaan.
Todella ihana reissu on takana, ja kuten aina aika tuntuu menneen kuin siivillä. Ollaan tutustuttu moniin hienoihin ihmisiin, joista toivottavasti ainakin osa tullaan vielä näkemään jossain päin maailmaa. Ainakin yllämainitut tytöt on pakko nähdä, koska tehtiin pikkurilli lupaus, ja jos sen rikkoo niin sitten on kuulemma twat, ja sitähän ei sovi riskeerata.
Nyt täytyy mennä (kuumaan!) suihkuun ja sen jälkeen lähteä syömään ja pihalle, palataan toisessa maassa!
Viimeinen ilta edessä, ollaan siis nyt lähtöpisteessa, eli Ao Nangilla. Tänään on ikäänkuin pakko mennä "yhdelle" vielä Chang baariin, ja sitten suht ajoissa takaisin guest houselle, kert Hennan bussi lähtee Malesiaan aamulla kympin aikaan ja me poistutaan sit 12 paikkeilla.
Meidät toivotettiin tänne taas oikein lämpimästi tervetulleeksi, ihanaa kun meitit muistetaan.
Todella ihana reissu on takana, ja kuten aina aika tuntuu menneen kuin siivillä. Ollaan tutustuttu moniin hienoihin ihmisiin, joista toivottavasti ainakin osa tullaan vielä näkemään jossain päin maailmaa. Ainakin yllämainitut tytöt on pakko nähdä, koska tehtiin pikkurilli lupaus, ja jos sen rikkoo niin sitten on kuulemma twat, ja sitähän ei sovi riskeerata.
Nyt täytyy mennä (kuumaan!) suihkuun ja sen jälkeen lähteä syömään ja pihalle, palataan toisessa maassa!
sunnuntai 4. heinäkuuta 2010
Loppua kohti kay aika meilla jo..
Kuukausi poissa kotoa. Tuntuu yhta paljon sekunnin sykahdykselta kuin pienelta ikuisuudelta. Aika mennyt hirvittavan nopeasti taalla ja toisaalta tuntuu etta koti on niin kaukana jo.. Tuntuu holmolta ettei pysty aina halutessaan edes soittamaan ystaville ja perheelle. Olette ollut paljon mielessani :)
Myonnan. Koti-ikava on. Vaikka mielialani ovat kuten normaalistikin olleet hyvin ailahtelevaiset niin on meilla ollut todella hauskaa! Reissu on ollut upea kokemus eika viela halua edes ajatella sita etta meilla kolmella on enaa muutama paiva taalla yhteista aikaa jaljella.
Viimepaivina ollaan kuitenkin kirottu niin paivien kuin rahojenkin vahyytta kun tekemista olisi vaikka kuinka mutta aina jompikumpi edella mainituista tulee esteeksi eteen. Eilen kuitenkin lahdettiin naapurisaarelle (en nyt millaan saa saaren nimea paahani mutta kehuttu olevan yksi maailman kauneimmista) snorklaamaan ja olinkin jo odottanut tapahtumaa Suomesta lahtien. Se vaan on niin ihanaa, kaunista ja rentouttavaa! Merenalainen maailma on taalla todella kaunis.
Huominen snorklaus/laitesukelluskokeilu jaa kuitenkin taas haaveeksi kun taytyy lahtea takaisin alkupisteeseen oikeaa lentokonetta etsimaan. Lupasin kuitenkin loppuvuodesta tulla takaisin Koh Taolle ja silloin opettelevani kaikki laitesukelluksen salat. Ties vaikka ryhtyisin sukellusopettajaksi ;)
Tanaan Hennalla on metsastyspaiva. Metsastan mm. matkoja kolmelle Taolta Ao Nangille, hauskempia postikortteja (alkaa mua syyttako! taalla ei vain osata..) seka uutta Paolo Coelhon kirjaa kun vanhat tuli jo ahmittua lapi. Taytyy varmaan kohta lahetella puoli kirjastoa jo Suomeen..
//HYTTYNEN SYA MUNT!//
Kalle seurustelee jossain brittityttojen Stevien ja Hannahin kanssa ja Reeta on vuorikiipeilemassa!! Paasi se viimein vaikka luultiin jo ettei onnistu lainkaan :)
Tanaan Stevien ja Hannahn kanssa taalla yhteista viimeista iltaa viettamaan. Layton jo jattikin porukan muutama paiva sitten ja jatkoi takaisin kohti Melbournea jossa tapaamme sitten joskus myohemmin kunhan sinne asti paastaan. Myos Stevien ja Hannahn kanssa hyvastit ei suinkaan ole lopulliset, mutta menee varmaan helposti vuosi ennen kuin tytot uudestaan kohtaamme ja siksi haikeus. Meidat kolme reissaajaa ollaan kuitenkin jo kutsuttu esim tutustumaan heidan opastuksella Englantiin seka yhdessa Eurooppaa kiertelemaan :) Hauskaa
---
Tuskin kirjoitan enaa mitaan Thaimaan puolelta kun loppuaika menee paa osin liikekannalla, mutta jalkeen pain sitten kokoan taas vihostani viimepaivien tapahtumat tannekin. Saa katsoa mista pain maailmaa sitten laitankaan viestia..
Rakkain terveisin
Myonnan. Koti-ikava on. Vaikka mielialani ovat kuten normaalistikin olleet hyvin ailahtelevaiset niin on meilla ollut todella hauskaa! Reissu on ollut upea kokemus eika viela halua edes ajatella sita etta meilla kolmella on enaa muutama paiva taalla yhteista aikaa jaljella.
Viimepaivina ollaan kuitenkin kirottu niin paivien kuin rahojenkin vahyytta kun tekemista olisi vaikka kuinka mutta aina jompikumpi edella mainituista tulee esteeksi eteen. Eilen kuitenkin lahdettiin naapurisaarelle (en nyt millaan saa saaren nimea paahani mutta kehuttu olevan yksi maailman kauneimmista) snorklaamaan ja olinkin jo odottanut tapahtumaa Suomesta lahtien. Se vaan on niin ihanaa, kaunista ja rentouttavaa! Merenalainen maailma on taalla todella kaunis.
Huominen snorklaus/laitesukelluskokeilu jaa kuitenkin taas haaveeksi kun taytyy lahtea takaisin alkupisteeseen oikeaa lentokonetta etsimaan. Lupasin kuitenkin loppuvuodesta tulla takaisin Koh Taolle ja silloin opettelevani kaikki laitesukelluksen salat. Ties vaikka ryhtyisin sukellusopettajaksi ;)
Tanaan Hennalla on metsastyspaiva. Metsastan mm. matkoja kolmelle Taolta Ao Nangille, hauskempia postikortteja (alkaa mua syyttako! taalla ei vain osata..) seka uutta Paolo Coelhon kirjaa kun vanhat tuli jo ahmittua lapi. Taytyy varmaan kohta lahetella puoli kirjastoa jo Suomeen..
//HYTTYNEN SYA MUNT!//
Kalle seurustelee jossain brittityttojen Stevien ja Hannahin kanssa ja Reeta on vuorikiipeilemassa!! Paasi se viimein vaikka luultiin jo ettei onnistu lainkaan :)
Tanaan Stevien ja Hannahn kanssa taalla yhteista viimeista iltaa viettamaan. Layton jo jattikin porukan muutama paiva sitten ja jatkoi takaisin kohti Melbournea jossa tapaamme sitten joskus myohemmin kunhan sinne asti paastaan. Myos Stevien ja Hannahn kanssa hyvastit ei suinkaan ole lopulliset, mutta menee varmaan helposti vuosi ennen kuin tytot uudestaan kohtaamme ja siksi haikeus. Meidat kolme reissaajaa ollaan kuitenkin jo kutsuttu esim tutustumaan heidan opastuksella Englantiin seka yhdessa Eurooppaa kiertelemaan :) Hauskaa
---
Tuskin kirjoitan enaa mitaan Thaimaan puolelta kun loppuaika menee paa osin liikekannalla, mutta jalkeen pain sitten kokoan taas vihostani viimepaivien tapahtumat tannekin. Saa katsoa mista pain maailmaa sitten laitankaan viestia..
Rakkain terveisin
torstai 1. heinäkuuta 2010
I shall invite you all to dinner
Koska meilla on keittio! Hah! ja kuuma suihku, ja iso makkari ja RIIPPUMATTO! Luultiin, etta tullaan viettamaan yot taalla Koh Taolla bungalowissa tms. mutta toisin kavi, vaikka tuo asutus bungalowin hinnalla ja nimella kulkee, niin on se kylla moisesta todella kaukana. Meilla on siis talo, aivan oikein, ei mikaan suuri, mutta ihan talo kuitenkin. Eika maksanu paljoo, 450 b per yo, mika on siis euroissa ei pal paskaakaan. JEI!
Jos loydan taalta vuorikiipeily reissun, niin ollaan tod.nak. loppuun saakka taalla, kert on muutenkin kaikin puolin mukava saari. Hirrveesti tekis mieli menna sukeltaa, mutta kun se on niin pirun kallista lystia. Taidetaan kuitenkin lahtea snorklailee tas joku paiva, close enough?
Kert ei vaan mitenkaan onnistu toi kuvien lataaminen (jupinaa) bongasin googlen kautta yhden kuvan tasta saaresta, jotta saatte hieman osviittaa.
Joopa joo, ei ole tosiaan ehditty tanne paljonkaan nyt taman reissun aikana kirjoitella, kert ei oo millaa mlattanu istahtaa alas nettikahvilaan, ja kert nailla saarilla taa on hiukan kalliimpaa, kun tuolla maalla, niin ei senkaan takia ole niin suurta halua ollut.
Nyt kuitenkin siis Koh Taolla ollaan, ja taa(kin) on aivan ihana paikka. Aika pieni, mutta hauskanen kuitenkin. Mielummin hengailen Thaimaassa pienella saarella, kuin isossa kaupungissa, se on tullut jo todistettua Phuketin ja Surat Thanin avulla. Phuketissa oli liikaa kaikkea ja Surat Thanissa ei sitten taas ollut mitaan :D
Mulla on nyt niin kova nalka, et on pakko menna metsastaa jotain muonaa, ja ai niin, olisikohan mun kuulunut kertoa nukkuville kavereille et lahden seikkailee? Eivatkohan ne sen herattyaan tajua :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
